fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Stora Enso laajentaa energiapuun hankintaa. Energiapuuta korjaamalla hoitamattomat nuoret metsät saadaan kasvukuntoon ja sitomaan hiiltä. Samalla tuodaan myös lisää työtä metsiin ja vähennetään kausivaihtelua.

”Energiapuuta tarvitaan pian merkittäviä lisämääriä Ouluun Euroopan suurimman kartonkikoneen tarpeisiin”, asiakaspalvelupäällikkö Matti Härkönen Stora Ensolta kertoo.

”Hoitamattomia kohteita on tänä päivänä paljon, ja energiapuun pystykauppa on yksi vastaus siihen. Energiapuuta korjaamalla hoitamattomat nuoret metsät saadaan kasvukuntoon ja sitomaan hiiltä”, Härkönen summaa.

”Kyse on kuitenkin enemmän pelastustoimenpiteestä kuin metsänhoidon uudesta suuntauksesta. Metsänomistaja saa jatkossakin parhaan tuoton metsästään ajoittamalla taimikonhoidon oikein”, hän lisää.

Energian tarve Oulussa kasvaa merkittävästi uuden kartonkikoneen käynnistymisen myötä vuoden 2025 alkupuolella. Oulun tehtaiden investointikokonaisuuteen kuuluu myös uusi biovoimalaitos, joka käyttää vain uusiutuvia puupolttoaineita. Pian energiapuun hankintaa tehdään lähes koko Pohjois-Suomen alueella Etelä-Lappia myöten.

Karsittu energiapuuranka kuljetetaan autotien varteen, mitataan kuormainvaakamenetelmällä ja ajetaan puutavara-autoilla terminaaleihin haketettavaksi.

”Energiarangan lisäksi tulemme lisäämään myös hakkuutähteiden hankintaa uudistushakkuualoilta, mikä tuo lisätuloja metsänomistajille, mutta myös parantaa muun muassa muokkausjäljen laatua.”

Lisää työtä metsäalalle

Energiapuun pystykauppa kunnostuskohteista nähdään Stora Ensolla uutena palveluna metsänomistajille. Härkönen listaa, että palveluvalikoiman laajentamisen tuomat edut ovat merkittävän laaja-alaiset: metsänomistaja saa palstan kovaan kasvukuntoon ja harventaminen tuottaa laadukasta energiaa merkittävän teollisuuslaitoksen käyttöön.

”Aika ajoin metsäkäynneillä asiakkailtamme löytyy myös ns. unohtunut kuvio tai palsta, jonka hoitotyöt laahaavat perässä. Nyt voimme palvella myös tällaisten ongelmien ratkaisijana.”

Energiapuun korjuu tuo myös lisää työtä metsiin ja vähentää muun muassa kausivaihtelua puunkorjuuyritysten osalta. Energiarankaa tullaan korjaamaan sekä karsittuna että karsimattomana. Kohteet korjataan pääasiassa nykyisillä jo käytössä olevilla hakkuukoneilla. Työtä on luvassa myös energiapuun korjuuseen kehitetylle erikoiskalustolle, jonka osalta kaivinkoneeseen asennettavaa Risupetoa Härkönen pitää mielenkiintoisena ratkaisuna.

”Lisääntyvä energiapuun hankinta lisää monen alalla toimivan yrittäjän liikevaihtoa.”

”Se voi tuoda kaivinkonealustoille lisää työtä esimerkiksi talvikaudelle, jolloin maanrakennuspuolella on yleensä hiljaisempaa”.

Uusia energiapuuterminaaleja nousee maakuntiin

Energiapuun hankintamääristä kertoo osaltaan se, että maakuntiin perustetaan useita terminaaleja. Niillä saavutetaan kustannustehokkuutta koko hankintaketjuun metsästä käyttöpaikalle ja lisäksi hankinta mahdollistuu laajemmalta alueelta.

Karsitut rangat ajetaan terminaaleihin puutavara-autoilla. Latvusmassat ja karsimaton ranka haketetaan pääsääntöisesti metsäautotien varressa, ja karsimatonta rankaa kuljetetaan ns. laita-autoilla terminaaleihin murskattavaksi.

”Lisääntyvä energiapuun hankinta lisää monen alalla toimivan yrittäjän liikevaihtoa, ja metsiin myös syntyy toivottavasti uutta yrittäjyyttä”, Matti Härkönen pohtii.

Energiarankaleimikot ovat usein ylitiheitä, noin kymmenmetrisiä metsiköitä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Kunnostushakkuun jälkeen metsän arvokasvu elpyy.

Millainen on energiarankaleimikko?

Energiarankaleimikossa rungot karsitaan ja kuljetetaan varastolle samaan pinoon energiapuuksi. Metsänkasvatuksellisesti kohteet ovat ”kiireellisiä” eli ylitiheitä ja riukuuntuneita, mutta eivät täytä ensiharvennuksen kriteerejä.

  • Poistettavien runkojen keskijäreys noin 35–55 dm3 ja pituus noin 10 m
  • Keskimäärin runkoluku yli 2 000 kpl/ha
  • Mahdollinen näkemäesteenä oleva risukko poistetaan ennen hakkuuta
  • Koneellinen korjuu joukkokäsittelynä energiapuukasoihin
  • Kuormainvaakamittaus, tilavuus metsäenergian tuoretiheyskertoimien mukaan
  • Stora Enso tekee metsänomistajalle mahdolliset Kemera-tukihakemukset ja -ilmoitukset
  • Ostoalue ensi vaiheessa Oulun, Varkauden ja Heinolan tehtaiden puunkorjuualue

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2023

Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuvat: Riitta Weijola / Vastavalo.net ja Juha Keränen / Stora Enso

Metsän maut parhaimmillaan
Lue kirjoitus
Metsäkone vuonna 2040
Lue kirjoitus
Muista kirjata kulut metsäveroilmoitukseen
Lue kirjoitus