Metsänomistajien toukokuisessa webinaarissa saimme erinomaisia kysymyksiä. Ohessa niitä, joihin emme suorassa lähetyksessä ehtineet vastata. Kysymyksillä grillasivat metsänomistajat, ja Stora Enson metsänhoidon asiantuntijoina vastaamassa ovat Petteri, Pia ja Kari.
Miten jatkuvan kasvatuksen (JK) alikasvostaimikkoa hoidetaan?
Lähtökohtaisesti JK-kohteilla metsänhoitotöitä ei tehdä, vaan luonto hoitaa. Kilpailun kautta parhaat yksilöt jatkavat kasvuaan ja heikoimmat häviävät ja kuolevat pois. Halutessaan voi jouduttaa taimien kasvua harventamalla kuusi- ja mäntykeskittymiä, tiheikköjä.
Kannattaako sekapuustoisuus huomioida jo istutusvaiheessa ja jättää tarkoituksella aukkoja luontaisesti syntyvää sekapuuta varten?
Hyvä huomio. Yksi vaihtoehto on istuttaa hieman normaalia vähemmän pääpuulajin taimia. Esimerkiksi alueelle tehdään normaali maanmuokkaus, mutta istutetaan vain vaikkapa 1 600 kuusen tainta. Loput viljelypaikat ovat hyviä kasvupaikkoja luontaisille taimille.
Onko taimikonhoidossa ja myös nuoren metsänhoidossa hyödyllistä jättää muutamia luonnon taimina reilusti pituutta kasvaneita puita vai tasataanko taimikko kokonaisuudessaan tasakasvuiseksi?
Jos taimikonhoidon tekee istuttaen viljeltyyn taimikkoon oikea-aikaisesti, ei suurta etumatkaa voi syntyä. Taimikonhoitovaiheessa havupuuvaltaisessa taimikossa tasapituisuus on parempi tai siten, että lehtipuu on kolmanneksen lyhyempää. Etukasvuinen koivu ”piiskaa” helposti havupuiden latvuksia.
Olen istuttanut mäntymetsää siemenistä. Taimisto on hyvällä alullaan. Joukossa on jokunen supertaimi, muita päätään pitempi. Kannattaako niiden antaa kasvaa muiden mukana?
Jos etukasvuiset taimet ovat hyvälaatuisia, niin antaa niiden kasvaa. Huonolaatuiset voi käydä napsimassa pois tai viimeistään ensiharvennuksen yhteydessä kyseiset puut poistetaan kuviolta.
Voiko nuoren metsän hoidon yhdistää ensiharvennukseen ja milloin?
Jos kuviolla on runsaasti korjuukelpoista puustoa, kannattaisi kohteelle tehdä ennakkoraivaus ja heti perään ensiharvennus. Nuoren metsän hoito tehdään kohteille, joissa sahauksen jälkeen ei ole enää tarvetta välittömälle puunkorjuulle.
Miten taimikonhoitovaiheessa koneistutettu taimikko eroaa miestyönä tehdystä?
Periaatteet taimikonhoidossa ovat samat, riippumatta perustamismenetelmästä.
Pitäisikö jo taimikonhoidon aikana ajatella tulevia traktoriuria ja jättää ne puustosta vapaaksi?
Ei. Ajourilta lähtee ensiharvennuksessa noin 20 % poistumasta, joten niiltä saa puukaupassa myyntipuuta.
Kuinka laajalta alueelta kuusen ympäriltä koivikkoa pitäisi poistaa?
Taimikonhoidossa nyrkkisääntönä on, että kädet levällään pitää mahtua puiden välistä kulkemaan. Jäljelle jäävän puuston tiheydeksi tulisi jäädä noin 1 800 kpl/ha.
Hirvet ja tuhot
Mikä olisi paras karkote hirville? Koko Suomi on kohta pelkkää kuusta.
Toimivin ratkaisu olisi tasapainoinen hirvikanta. Karkotteita on tarjolla monia erilaisia ja niiden käyttökokemukset vaihtelevat. Hankala yhtä ja oikeaa vastausta antaa.
Miten metsän tuhojen kestävyyttä lisätään, kun naapurin Natura-alueella leviää kirjanpainaja?
Tämä haaste nousee joskus esille. Huolehtimalla oman metsänsä terveydestä ja elinvoimaisuudesta voidaan tuhoriskiä pienentää.
Auttaako Stora Enso tunnistamaan taimikkoa vaivaavan taudin?
Stora Enso auttaa tunnistamaan esimerkiksi ravinnepuutteet. Jos oma ammattitaito ei riitä, Stora Ensolla on verkosto, minkä kautta voi saada tietoa esimerkiksi ravinnepuutteista.
Onko kuusitaimikon harvennuksella keväällä ja kesällä kantolahon syntymisen riskiä? Pitäisikö käyttää juurikäävän torjuntaan ureaa?
Juurikääpä leviää ilmaitiöiden kautta kantoihin, joiden läpimitta on yli 2 cm. Tällöin myös havupuun taimikonhoitokohteissa on juurikääpäriski olemassa. Esimerkiksi kuusikoissa havupuun taimia poistetaan verrattain vähän, joten riski juurikäävälle on mielestäni pieni. Jos kantokäsittelyn haluaa tehdä taimikkoon, se on tehtävä käsipelillä. Suurempi taloudellinen riski on taimikon hoitamatta jättäminen kuin juurikääpä.
Kemera
Miten Kemera-tuen saa? Kuka hakee?
Kemera-säädöksissä on määritelty mihin tukea saa. Parhain ratkaisu on olla yhteydessä Stora Enson metsäasiantuntijaan ja pohtia hänen kanssaan onko kuvio kemera-kelpoinen. Jos on, oma metsäasiantuntija voi hoitaa vaadittavat hakemukset sekä työn jälkeen tarvittavat toimenpiteet.
Saako itsetehdylle taimikonhoidolle Kemera-tukea? Vai pitääkö aina ostaa palvelu?
Saa myös itsetehdylle, ei tarvitse olla ostopalvelua.
Voiko työtön tehdä harvennusta, jos saa Kemira-tukea? Onko vaarana, että TE-toimisto rankaisee, antaa karenssin tai evää työttömyyskorvauksen?
Tapauskohtaisesti parhaiten asiaan osaa vastata alueenne TE-toimisto. Kemera-tuki on pääomaveron alaista tuloa.
Käytännön vinkit
Onkivapamittaus on hankala tehdä pitkässä taimikossa, pyörähdys ei noin vain onnistukaan. Onko tähän jotain käytännön neuvoja?
3,99 metrin vavalla tehty ympyräkoeala on välillä haasteellista, maltilla tehtävä. Mittaus on tärkeää ja antaa varmimman kuvan jäävän puuston runkoluvusta eli tiheydestä. Hehtaarikohtaisesti 3–4 koealaa antaa luotettavan kuvan.
Kuinka monta vuotta kylvön jälkeen kannattaa tehdä varhaishoito?
Kylvämällä uudistaminen on hitaampaa kuin istuttaminen. Tarkkaa vuotta ei voi määritellä, puun pituus on parempi mittari. Männyllä tehdään varhaishoito, kun taimikko on noin 1,5 m ja taimikonhoito noin 5 m pituudessa. Joskus männyn kasvupaikka on niin karu, ettei kilpailevaa lehtipuuta juurikaan synny. Tällöin voidaan odottaa noin 5 m pituuteen ja tehdä suoraan taimikonhoito. Koivun kohdalla noin 6 m pituudessa taimikonhoito.
Jos itse ryhtyy taimikonhoitoon, niin mitkä ovat oikeat varusteet ja välineet?
Riittävän tehokas raivaussaha ja hyvät valjaat, lisäksi työturvallisuudesta tulee huolehtia kypäräpaketilla, turvavaatteilla ja jalkineilla.
Mikä on paras vuodenaika varhaisperkaukselle ja taimikonhoidolle? Alku/loppukesä/syksy?
Varhaisperkaus tehdään heti alkukesästä, siitä kun lehti puhkeaa aina heinäkuun loppuun. Taimikonhoitoa voi tehdä lumettomana aikana milloin vain. Juurikääpäriski on kesäaikaan olemassa, joten paras aika on ihan loppusyksystä tai aikaisesta keväästä.
Miten varmistaa tilarajat, ettei mene naapurin puolelle?
Pääsääntöisesti metsänomistajat pitävät tilarajat auki ja se on tärkeää. Nykyään gps-paikannus auttaa rajojen löytämisessä.
Heinäntorjunta
Kuinka usein kuusitaimikko pitää heinätä?
Riippuu kasvupaikan rehevyydestä. Tarpeen mukaan. Vaatii tarkkailua. On taimikoita, joissa heinäämistä ei tarvita ollenkaan, ja on taimikoita, joissa se tehdään joka vuosi istutuksen jälkeen kolmen vuoden ajan.
Kannattaako viisimetrisen kuusitaimikon alle syntynyttä 2–3-metristä tai matalampaa lehtivesakkoa poistaa, jos se ei haittaa latvuksia?
Latvus on tärkein pitää vapaana. Antamasi esimerkin lehtipuut eivät havupuun taimia enää haittaa. Jatkossa havupuu varjostaa ja lehtipuun kasvu hiipuu valonpuutteen vuoksi. Jos alikasvospuuta on paljon, sen joutuu raivaamaan pois ennen ensiharvennusta.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2022
