Ilman hakkuiden sivuvirtoja puun muuntaminen lähienergiaksi voisi vaatia ainespuun hankintaa energialaitosten tarpeisiin. Se olisi kallista, eikä tukisi tavoitetta kohti päästötöntä energiantuotantoa, tietää Tommi Kauhanen.
Normaalien päätehakkuiden yhteydessä syntyy metsäenergiapuuta, joka ei kelpaa jatkojalostukseen. Oksat ja havut, latvukset sekä sahojen purut ja kuoret päätyvät energiatehokkaissa voimalaitoskattiloissa lähilämmöksi ja -sähköksi.
”Teemme muiden tähteistä yhteistä lähienergiaa, jolla voidaan korvata muita energialähteitä”, kertoo Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kauhanen.
Nämä sivujakeet ovat kullanarvoista materiaalia Itä-Suomen Biomassa Oy:lle. Yritys käyttää pääasiassa metsäteollisuudesta peräisin olevia sivuvirtoja aktiivisesti ympäri vuoden.
”Ilman yhteistyötä metsäteollisuuden kanssa pitäisi lähteä puukaupoille ja metsänhakkuuseen. Se olisi kallista, eikä tukisi yhteistä tavoitetta kohti ympäristön kannalta kestävämpää ja resurssitehokasta energiantuotantoa.”
Sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan vähentää esimerkiksi jo entuudestaan vähäistä turpeen ja öljyn polton tarvetta energiaksi ja kasvattaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
Rullaava ketju hyödyksi kaikille
Ilman energiakäyttöä esimerkiksi kuusikoiden päätehakkuun havut jäisivät palstalle lahoamaan. Nyt metsänomistaja saa niistäkin puukaupassa tuloa. Myös metsän uudistamistyöt helpottuvat, kun havut eivät haittaa muokkausta ja istutusta.
”Energiapuun kerääminen tuo myös urakointituloja alueen yrittäjille. Tärkeintä on kuitenkin hyödyntää arvokas puuraaka-aine aina parhaan jalostusarvon mukaisesti.”
Stora Enso hoitaa hakkuutähteiden oston, korjuun ja kuljetuksen Itä-Suomen Biomassa Oy:lle Pohjois-Karjalan sekä Kainuun alueilta.
”Uimaharjun tehtailta ostamme kuorta ja purua, mitä ei Stora Enson tehtailla voida hyödyntää. Pahimmillaan esimerkiksi kuori tehtailta voisi muuten päätyä kaatopaikalle.”
Kauhanen korostaa, että rullaava ketju hyödyttää paitsi luontoa myös kaikkia toimijoita.
”Meillä tämä hukka on fiksu ja vastuullinen lähienergian lähde.”
Lämpö ei karkaa läheltä
Hakkuualoilta kerätyt havut, oksat ja latvusmassa kuivatetaan ja haketetaan paikan päällä. Sitten isot rekat hakevat valmiin hakkeen varastolta, kuoret ja purut sahalta.
Lähialueilta kerätyt energiapuut toimitetaan Savon Voiman omistamalle Joensuu yhteistuotantolaitokselle (CHP). Näin vältytään pitkien kuljetusten aiheuttamilta päästöiltä ja kohtuuttomilta kustannuksilta. Lämpö ei karkaa vaan pysyy lähellä.
”Iso osa Joensuun kaupunkia lämpeni myös viime talven hyytävissä keleissä muuntamalla lähialueiden hakkuurippeet lämmöksi.”
Näppärällä maakuntaketjulla on myös työllistävä vaikutus. Esimerkiksi paikallisille rekkakuskeille riittää töitä. Keskimäärin Joensuun laitoksen käyttöön virtaa noin 40 rekkakuormallista valmista haketta ja sahojen sivutuotteita.
Hakekuormalla lämpöä tupaan kolmeksi vuodeksi
Kun bongaa vitostiellä ajelevan hakerekan, voi ynnätä mielessään, että polttamalla kuormallinen haketta, saadaan 80 megawattituntia energiaa. Sillä määrällä lämmitetään yhtä omakotitaloa kolme vuotta.
Kauhanen ynnäilee näköalapaikaltaan tyytyväisenä vielä pidemmälle. Onhan Itä-Suomen Biomassa Oy:n ja Stora Enson yhteistyö kestänyt jo 25 vuotta.
”Sinä aikana olemme saaneet puupolttoainetta ainakin 50 000 omakotitalon tarpeisiin.”
Kun miettii volyymia yksittäisen metsänomistajan kannalta, voi laskea, että hehtaarilta tulee päätehakkuussa noin 50 kiintokuutiota energiapuuta, mikä vastaa suunnilleen rekkakuormallista haketta.
”Muuntamalla biomassan polttoaineeksi, lämpöä riittää noin kolmeksi vuodeksi metsänomistajan omakotitalon kaikkiin tarpeisiin.”
Piipusta puhdasta vesihöyryä
Menneenä pakkastalvena omakotitalojen omasta lämmittämisestä syntyneet pienhiukkaset puhuttivat. Itä-Suomen Biomassa Oy:n hankkima energiapuu ja biomassa käytetään vähähiilisesti Savon Voiman kaukolämmön- ja energiantuotannossa. Mitä Joensuun voimalaitoksen piipusta puskee ulos?
”Lähinnä puhdasta vesihöyryä. Lämpöä tai sähköä ei mene harakoille”, Kauhanen vakuuttaa.
Joensuun laitoksella käytetään savukaasupesuri- sekä lämpöpumpputeknologiaa, joka hyödyntää savukaasujen ja jokiveden hukkalämpöä. Tehtaiden tekninen energiatehokkuus ja ekologisuus on Kauhasen mukaan muun muassa savukaasupesureiden ansiosta huippuunsa viritetty.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2026 >>
Teksti: Noora Valkila
Kuvat: Jarno Artika
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Avioparin yhteisestä metsästä riittää yksi veroilmoitus
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus