Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon myöntää 12. kertaa Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA). Arkkipiispa kuvaa Katajanokan Laiturin havaitsemista Katajanokan tiili-, kivi- ja betonirakennusten keskeltä pysäyttäväksi.
”Varsinainen yllätys odottaa kuitenkin sisään astuttaessa. Ylöspäin kaartuvat puurakenteet avoimen aulatilan yläpuolella luovat ainutlaatuisen tunnelman, joka kutsuu vierailijaa istahtamaan suuren ympyrän muotoon rakennetulle penkille”, Tapio Luoma kuvaa palkintoperusteluissaan.
Luomaan teki vaikutuksen myös rakennuksen luonnonläheisyys, joka on läsnä niin puutarhamaisella kattoterassilla kuin rakennuksen sisätiloissa.
”Puu rakennusmateriaalina onnistuu luomaan hetkittäin kokemuksen metsässä kulkemisesta. Toimisto- ja hotellitoimintoja varten tehdyssä rakennuksessa saattaa tuntea olevansa jossakin toisessa todellisuudessa.”
Katajanokan Laituri kutsuu kävijän vuorovaikutukseen myös rakennuksen ympäristön kanssa: ”Koko talon julkisivun kiertävät ikkunarivistöt ja kattoikkunat häivyttävät tarkkaa rajaa sisä- ja ulkopuolen välillä”, Luoma kuvailee.
Puurakentaminen tuo hyvinvointia ja sitoo hiiltä
”Rakennus ei ainoastaan vähennä päästöjä – sen rakenteisiin on sitoutunut noin 6 000 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa rakennuksen omia päästöjä seuraavan 50 vuoden ajalta. Puu on myös kevyt, mutta kestävä materiaali, joka luo paitsi parempia työ- ja elinympäristöjä myös viihtyisämpää äänimaisemaa niin rakennustyömaillekin kuin valmiiseen rakennukseen,” kertoo Antto Kauhanen, Stora Enson puurakentamisen myynti- ja kehityspäällikkö.
”Puurakenteilla on myös biofiilisiä ominaisuuksia: visuaalista miellyttävyyttä, akustista laatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää vaikutusta,” jatkaa Kauhanen.
Laiturin suunnittelussa yhdistyivät tutkiva lähestymistapa ja yhteiset ympäristötavoitteet
Katajanokan Laituri valmistui vuonna 2024 suuria odotuksia herättäneelle paikalle, Kauppatorin rakennusrintaman jatkeeksi Katajanokan rantaan. Palkinnon esiraati luonnehti Katajanokan Laituria arviossaan nykyaikaisen suomalaisen puuarkkitehtuurin lippulaivaksi.
Valkoinen rakennus kokoaa saman katon alle Stora Enson pääkonttorin ja Solo Sokos hotelli Pier 4 -hotellin. Stora Enso on myös toimittanut puurungon materiaalin. Rakennuksen omistaa keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.
Rakennuksen pääkonttori- ja hotellitoiminnoista huolimatta rakennus on avoin kaikille. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat yleisölle avoimet aulatilat, kahvila ja ravintolat, kattoterassilla oleskelualueet ja baari.
Katajanokan Laiturin vastaava arkkitehti Selina Anttinen kuvaa hanketta uutta luovaksi ja poikkeukselliseksi.
“Siinä korostuivat alusta pitäen tutkiva lähestymistapa, kunnianhimoiset lähtökohdat ja jaetut ympäristötavoitteet, eri osapuolten korkea osaaminen sekä uuden oppiminen. On ilo jakaa tämä palkinto kaikkien hankkeessa mukana olleiden tilaaja-, suunnittelija- ja toteutustahojen kanssa.”
Laiturin suunnittelusta vastasivat Anttinen Oiva Arkkitehtien Selina Anttinen (vastaava arkkitehti), Vesa Oiva ja Teemu Halme (pääsuunnittelija).
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2025 perustelut – Katajanokan Laituri
Arkkipiispa Tapio Luoman perustelut Katajanokan Laiturin vuoden 2025 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi:
”Puurakenteisen ja runsailla ikkunoilla varustetun, muodoiltaan kaareilevan ja väritykseltään valkoisen rakennuksen havaitseminen tiili-, kivi- ja betonirakenteisten rakennusten keskellä pysäyttää.
Uteliaisuus kasvaa lähestyttäessä ulko-ovea, jonka edessä syntyy yhä selvempi kuva talon erityispiirteistä. Varsinainen yllätys odottaa kuitenkin sisään astuttaessa. Ylöspäin kaartuvat puurakenteet suuren avoimen aulatilan yläpuolella luovat ainutlaatuisen tunnelman, joka kutsuu vierailijaa istahtamaan suuren ympyrän muotoon rakennetulle penkille.
On mahdotonta välttyä katsomasta puisten rakenteiden johdattelemana ylöspäin ja huomaamasta suurta kattoikkunaa, josta saapuva valo luo kuin perustan sille runsaalle valon määrälle, joka tulvehtii rakennuksen sisälle lukuisista ikkunoista.
Katajanokan Laiturissa yhdistyy kaksi toimintoa, joita en aiemmin ole tullut ajatelleeksi todennäköisinä kumppaneina. Stora Enson pääkonttorille sijainti yhtiön itse rakennuttamassa ja omaa toimialaa erinomaisesti kuvaavassa rakennuksessa on mitä luontevin.
Rakennuksen toisessa osassa Sokos-hotellin huoneet tarjoavat yöpyjille ainutlaatuisen miljöön suomalaisen designin ja luontoaiheiden keskellä. Luonnonläheisyys on yhä syvemmin koettavissa kattoterassilla, jossa värikkäiden istutusten keskellä voi ihailla alhaalla avautuvaa kaupunkimaisemaa. Niin ikään rakennuksen avointa luonnetta korostaa, että sitä ei ole tarkoitettu vain yhtiön työntekijöille ja hotellin asiakkaille, vaan kaikille pääovesta sisään astuville.
Katajanokan Laituri tuo tilan kokemiseen uusia ulottuvuuksia. Itsepintaisesti koko talon julkisivun kiertävät ikkunarivistöt ja kattoikkunat häivyttävät tarkkaa rajaa sisä- ja ulkopuolen välillä. Seinät ja katto eivät anna vain suojaa vaan myös kutsuvat vuorovaikutukseen niiden ulkopuolella olevan ympäristön kanssa.
Puu rakennusmateriaalina onnistuu luomaan hetkittäin kokemuksen metsässä kulkemisesta. Toimisto- ja hotellitoimintoja varten tehdyssä rakennuksessa saattaa tuntea olevansa jossakin toisessa todellisuudessa.
Katajanokan Laituri jatkaa Stora Enson aiemman pääkonttorin muotokieltä ja tulee samalla lopullisesti vakiinnuttaneeksi paljon keskustelua herättäneen Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen aseman osana Katajanokan siluettia. Tässäkin mielessä Katajanokan Laituri on poikkeuksellisen merkittävästi kaupunkikuvaan vaikuttava rakennus. Samalla se on vahva osoitus suomalaisen puurakentamisen monipuolisista mahdollisuuksista.”
Stora Enson uudessa palvelussa metsänomistajalle maksetaan monimuotoisuuslisää
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Stora Enso: Lukuisia toimenpiteitä käynnistetty Hukkajoen tapahtumien johdosta
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus