fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Sovi puukaupat 15.4.-31.5.2024 välisenä aikana ja saat 1 000 €:n edun metsänhoitopalveluihin. Tutustu kampanjaan ja tee kevään paras puukauppadiili! keyboard_arrow_right

Metsänhoitotyöt voidaan jakaa kuuteen perustyölajiin, joiden ajoitus linkittyy metsän kasvuvaiheeseen. Tunnetko ne kaikki?

Voit tilata kaikki metsänhoitotyöt Stora Enson oman metsäasiantuntijasi kautta. Kotimaisen Tornatorin ammattilaiset toteuttavat työt.

1. Muokkaus

Ensimmäinen metsänhoidon perustyölaji on maanmuokkaus, joka on metsän tärkein uudistamistoimenpide. Sillä luodaan otolliset kasvuolosuhteet istutettaville tai kylvettäville puille. Muokkauksella voidaan vaikuttaa kasvupaikan lämpö- ja kosteusolosuhteisiin sekä ravinteikkuuteen ja poistaa puuston kanssa kilpailevaa kasvustoa kuten heiniä.

Maata muokataan vain sen verran kuin on uudistumisen kannalta tarpeellista.
Muokkauksessa maan pinnan päälle käännetään kivennäismaakakku eli mätäs, joka toimii kompostorin tavoin. Kuntta kivennäismaamättään alla maatuu ja tarjoaa ravintoa mättään päälle istutetulle taimelle. Mättään päälle sijoitettu taimi pärjää myös paremmin kilvoittelussa heinien ja vesakon kanssa.

Muokkaus tehdään noin vuoden kuluttua hakkuista, kun metsään jääneen oksaston neulaset ovat varisseet ja hakkuutähteet on kerätty.
Muokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti. Vaihtoehtoina ovat Bräcke-menetelmällä toteutettu laikutus ja laikkumätästys, perinteinen kaivinkonemuokkaus sekä uudempi kaivinkoneella toteutettava kääntömätästys. Kääntömätästyksessä kaivinkone laskee nostamansa mättään samalle paikalle, jolloin maahan ei jää kuoppaa.

2. Istutus ja kylvö

Maanmuokkausta seuraava metsänhoidon perustyölaji on taimien istutus viimeistään seuraavana kesänä. Pääpuulajiemme männyn, kuusen ja rauduskoivun pottitaimet istutetaan istutusputkien avulla. Kuivahkoilla kangasmailla (ns. karkeilla kivennäismailla) voidaan myös kylvää jalostettuja männynsiemeniä edullisesti muokkauksen yhteydessä.

Männyn, kuusen ja koivun istutus tehdään keväällä, kuusta voidaan istuttaa myös syksyn kosteudessa.
Tilaa taimet vähintään vuotta ennen istutusajankohtaa ja käytä laadukkaita jalostettuja taimia. Niiden kasvu on noin 20 prosenttia parempi kuin luonnon­taimilla. Taimista on huolehdittava hyvin koko istutusketjun ajan ja istutettava ­viiveettä.

3. Heinäntorjunta

Sanotaan, että puun istuttanut ihminen ei ole elänyt turhaan. Puun istutusta seuraa noin kymmenen vuoden intensiivinen metsänhoidon jakso, joka käynnistyy heinimisellä.

Heiniminen on tarpeellinen erityisen rehevillä mailla ja peltoalueilla yleensä 1–2 vuotta taimien istutuksesta, kunnes taimi kasvanut riittävästi jämäkkyyttä ja pituutta. Heinäntorjunta tehdään loppukesällä polkemalla tai niittämällä raivaussahalla taimen ympärillä olevaa kasvustoa. Työhön ei saa käyttää kemiallisia aineita.

Omatoiminen metsänomistaja voi huolehtia heinimisestä itse tai teettää työn Stora Ensolla tuntityönä.

4. Varhaisperkaus

Varhaisperkaus on tarpeen uudistusaloilla, joilla vesakoituminen on erityisen suurta. Tämä työvaihe on tarpeen lähestulkoon kaikkien kasvupaikkatyyppien metsissä, erityisesti kuusikoissa ja koivikoissa. Varhaisperkauksessa poistetaan yleensä viljelytaimia haittaava lehtipuusto.

Työ tehdään noin 3–5 vuotta istutuksen jälkeen viljelytaimien ollessa noin metrin mittaisia. Nyrkkisääntö on, että perkaus kannattaa tehdä vuosi etuajassa kuin vuosi myöhässä. Perkauksen viivästyessä yhdellä kesällä, vesasyntyiset puut piiskaavat taimet pilalle.
Työkaluna perkauksessa käytetään raivaussahaa, joten työ soveltuu myös omatoimiselle metsänomistajalle. Ammattimetsuri tekee noin hehtaarin ennakkoraivausta päivässä.

Varhaisperkaus ja sitä seuraava taimikonhoito ovat tutkitusti merkittävimmät metsänhoidon perustyölajit metsän kiertoajan tuottojen kannalta, tuoden jopa 30 prosentin lisätuoton.

5. Taimikonhoito

Taimikonhoidolla 3–7 metrin mittaan kasvaneille puille annetaan kasvutilaa. Taimikon tiheyttä harvennetaan suositusten mukaiseksi niin, että latvus ja juuret pysyvät elinvoimaisena.

Viljelypuiden ohella suositaan myös luontaisesti syntyneitä puulajeja. Pääpuulajin rinnalle jätetään vähintään 20 prosenttia muita puulajeja, yleensä lehtipuita ja säästetään pienialaisia tiheikköjä.

Omatoiminen taimikonhoito edellyttää metsänomistajalta hyvää metsänhoidon tietotaitoa ja osaamista raivaussahan käytössä.
Taimikonhoidon jokainen rästivuosi lisää työkuluja 10–15 prosentilla.

6. Ennakkoraivaus

Viimeinen metsänhoidon perustyölaji on ennakkoraivaus. Siinä poistetaan ennen ensimmäistä harvennushakkuuta haittaava alusmetsä raivaussahalla. Laadukkaasti toteutettu taimikonhoitovaihe vähentää ennakkoraivauksen tarvetta.

Ennakkoraivaus mahdollistaa laadukkaan kasvatushakkuun ja vähentää korjuuvaurioita, kun hakkuukoneenkuljettajalla on hyvä näkyvyys harvennettaviin puihin.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2022

Teksti: Tuomas I. Lehtonen

Kuva: Stora Enso

Metsäkone vuonna 2040
Lue kirjoitus
EU:n metsäpolitiikkaan voi ja kannattaa vaikuttaa
Lue kirjoitus
Sata vuotta tehtaan valossa
Lue kirjoitus