Tornator ja Stora Enso parantavat paahdelajien elinympäristöjä Ruokolahden Huuhanrannan alueella vuonna 2024. Huuhanranta on lajistoltaan Suomen edustavimpia harjuja, ja siksi tärkeä esimerkkikohde paahdelajien elinolosuhteiden parantamiseen.
Luonnonhoitotoimet tehdään noin seitsemän hehtaarin alueella. Uhanalaisista paahdelajeista Huuhanrannassa kasvaa muun muassa kangasvuokko, kangasajuruoho ja hietaneilikka.
Paahdelajien suurin uhka on metsän kasvaminen umpeen. Siksi paahdeympäristöä kohentavia luonnonhoidollisia toimenpiteitä ovat harvennus- ja pienaukkohakkuut, hakkuutähteiden korjuu sekä kolmen noin puolen hehtaarin kokoisen avoimen alueen kulotus. Stora Enso toteutti hakkuut vuonna 2023. Kulotus tehdään kesällä 2024.
”Huuhanrannan kaltaisilla kohteilla elää seitsemän prosenttia Suomen kaikista uhanalaisista metsälajeista. Paahdekohteita hoitamalla voidaan edistää suuren lajijoukon elintilaa, eikä hoito tapahdu rahalla vaan moottorisahalla. Avainsana on puuston poistaminen. Maanpinnan rikkominen ja kulotus parantavat tilannetta entisestään”, sanoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
Paahdeympäristön ennallistaminen kohdistuu alueille, jotka ovat olleet käsittelemättä pitkään ja joissa harjuille tyypillisen lajiston elinolosuhteet ovat heikentyneet muun muassa varjostavan umpeenkasvun seurauksena.
Huuhanrannan uhanalaisen paahdelajiston elinolosuhteita on parannettu lisäämällä kohteiden valoisuutta, paahteisuutta ja poistamalla niiltä biomassaa, kuten oksia ja latvuksia. Kulotuksilla lisätään palanutta ympäristöä. Hoitotoimien tavoite on myös maisemanhoidollinen, kun näkymä harjurinteeltä on avautunut Saimaalle. Alue säilyy puustoisena eikä käsittelyalueen maisemallinen siluetti muutu.
Kulotuksella parannetaan uhanalaisten lajien elinympäristöä
Ruokolahden Huuhanrannan paahdeympäristöistä löytyi kesällä 2023 tehdyssä lajistokartoituksessa yksi uhanalainen ja kolme silmälläpidettävää kovakuoriaislajia.
Silmälläpidettävistä lajeista kaksi, isokelokärsäkäs (Platyrhinus resinosus) ja koivukelokärsäkäs (Gonotropis dorsalis), tavattiin vuonna 2022 poltetuilta kulotusaloilta.
”Molemmat lajit ovat esimerkkejä palaneita lehtipuita tarvitsevista harvinaistuneista hyönteislajeista, jotka hyötyvät suuresti kulotuksista ja erilaisista ennallistamispoltoista. Tällaisille lajeille on tärkeää, että poltettaville alueille jätetään myös kokonaisia puita, jotka saavat kärventyä palon mukana”, kertoo kartoituksen toteuttanut tutkija Petri Martikainen.
Huuhanrannan muista paahdeympäristöistä tavattiin lisäksi vaarantuneeksi luokiteltu leppäkauniainen (Dicerca alni), joka elää aurinkoisten rantojen kuolleissa tervalepissä, sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu piilopääaatukainen (Phytobaenus amabilis), joka löytyi paahteisen rinteen lehtipuupökkelöstä. Kartoituksessa tavattiin myös harvinaiset lajit kaljurikkaseppä (Trixagus leseigneuri) ja karvasieniäislaji (Mycetophagus ater), joista molemmista on vain pari aiempaa havaintoa Suomesta.
”Huuhanrannan rinteiden paahdeympäristöt ovat erittäin mielenkiintoisia luontokohteita, joiden lajistollista arvoa voidaan parantaa entisestään huolellisesti suunnitelluilla hakkuilla ja kulotuksilla. Kovakuoriaiskartoitusten avulla voidaan seurata, millaisia lajistovaikutuksia paahteisuutta lisäävillä toimilla on jatkossa”, toteaa Martikainen.
”Metsien monimuotoisuutta ja niiden sisältämää lajikirjoa varjellaan suojelualueilla, mutta tämä ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös aktiivisia täsmätoimia talousmetsissä eli talousmetsien luonnonhoitoa. Huuhanranta on hyvä esimerkki- ja tutkimuskohde aktiivisesta monimuotoisuustyöstä metsätaloudessa”, toteaa ympäristöpäällikkö Taru Timonen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.
Tornatorin ja Stora Enso Metsän tiedote 8.5.2024.
Kuva: Petri Martikainen
