Uusi normaali on selkeästi iskenyt läpi myös metsänomistajien keskuudessa. Webinaarit ovat yhä suosituimpia yhteydenpitovälineitä ja ne vetävät osallistujia linjoille, kun asia on kiinnostava ja tärkeä. Toukokuun webinaarin aiheena oli taimikonhoito ja metsänomistajia olikin linjoilla runsain mitoin. Saimme tapahtuman aikana niin paljon kysymyksiä, että kaikkiin ei ehditty valitettavasti vastaamaan. Koostimme kysymykset ja vastaukset yhteen nippuun tähän artikkeliin.

Miten jatkuvan kasvatuksen alikasvostaimikkoa hoidetaan?

Vastaus: Lähtökohtaisesti jatkuvan kasvatuksen kohteilla metsänhoitotöitä ei tehdä. Siinä on ideana, että luonto hoitaa ja kilpailun kautta parhaat yksilöt jatkavat kasvuaan ja heikoimmat häviää ja kuolevat pois. Halutessaan voi jouduttaa taimien kasvua harventamalla kuusi- ja mäntykeskittymiä, tiheikköjä.

Olisiko mielekästä huomioida sekapuustoisuus jo istutusvaiheessa, eli jättää tarkoituksella aukkoja luontaisesti syntyvää sekapuuta varten?

Vastaus: Hyvä huomio. Yksi vaihtoehtohan on istuttaa hieman normaalia vähemmän pääpuulajin taimia. Esimerkiksi alueelle tehdään normaali maanmuokkaus, mutta istutetaan vain vaikkapa 1600 kuusen tainta. Loput viljelypaikat ovat hyviä kasvupaikkoja luontaisille taimille.

Onko taimikon hoidossa ja myös nuoren metsänhoidossa hyödyllistä vai enemmän haitallista jättää muutamia luonnon taimina reilusti pituutta kasvaneita puita vai tasata taimikko kokonaisuudessaan tasakasvuiseksi?

Vastaus: Jos taimikonhoidon tekee istuttaen viljeltyyn taimikkoon oikea aikaisesti, ei suurta etumatkaa voi syntyä. Taimikonhoitovaiheessa havupuuvaltaisessa taimikossa siis on parempi tasapituisuus tai niin että lehtipuu on kolmanneksen lyhyempää. Etukasvuinen koivu ”piiskaa” helposti havupuiden latvuksia.

Olen istuttanut mäntymetsää siemenistä. Taimisto on hyvällä alullaan. Joukossa on jokunen supertaimi, muita päätä pitempi. Kannattaako niiden antaa kasvaa muiden mukana?

Vastaus: Jos etukasvuiset taimet ovat hyvälaatuisia, niin antaa niiden kasvaa. Huonolaatuiset voi käydä napsimassa pois tai viimeistään ensiharvennuksen yhteydessä kyseiset puut poistetaan kuviolta.

Voiko nuoren metsän hoidon yhdistää ensiharvennukseen ja milloin?

Vastaus: Jos kuviolla on runsaasti korjuukelpoista puustoa, kannattaisi kohteelle tehdä ennakkoraivaus ja perään ensiharvennus. Nuorenmetsän hoito tehdään kohteille missä sahauksen jälkeen ei ole enää tarvetta välittömälle puunkorjuulle.

Miten koneistutettu taimikko eroaa miestyönä tehtynä, kun ollaan taimikonhoitovaiheessa?

Vastaus: Periaatteet taimikonhoidossa ovat samat, riippumatta perustamismenetelmästä.

Pitäisikö jo taimikonhoidon aikana ajatella tulevia traktoriuria ja jättää ne puustosta vapaaksi?

Vastaus: Ei. Ajourilta lähtee ensiharvennuksessa noin 20 % poistumasta, joten niiltä saa puukaupassa myyntipuuta.

Kuinka laajalta alueelta kuusen ympäriltä koivikkoa pitäisi poistaa?

Vastaus: Taimikonhoidossa nyrkkisääntönä on, että kädet levällään pitää mahtua puiden välistä kulkemaan. Jäljelle jäävän puuston tiheys tulisi jäädä noin 1800 kpl/ha

HIRVET JA TUHOT

Mikä olisi paras karkote hirville? Koko Suomi on kohta pelkkää kuusta.

Vastaus: Lähtökohtaisesti toimivin ratkaisu olisi tasapainoinen hirvikanta. Karkotteitahan on tarjolla monia erilaisia ja niiden käyttökokemukset vaihtelevat. Hankala yhtä ja oikeaa vastausta antaa.

Miten metsän tuhojen kestävyyttä lisätään, kun naapurin Natura-alueella leviää kirjanpainaja?

Vastaus: Tämä haaste nousee aina joskus esille. Huolehtimalla oman metsän terveydestä ja elinvoimaisuudesta, voidaan tuhoriskiä pienentää

Auttaako Stora Enso tunnistamaan taimikkoa vaivaavan taudin?

Vastaus: Stora Enso kyllä auttaa tunnistamaan esimerkiksi ravinnepuutteet. Jos oma ammattitaito ei riitä, meillä on verkosto, minkä kautta saadaan tietoa esimerkiksi ravinnepuutteista

Onko kuusitaimikon harvennuksella keväällä ja kesällä kantolahon syntymiseen riskiä? Pitäisikö käyttää juurikäävän torjuntaan ureaa?

Vastaus: Juurikääpä leviää ilmaitiöiden kautta kantoihin, joiden läpimitta on yli 2 cm. Tällöin myös havupuu taimikonhoitokohteissa on juurikääpäriski olemassa. Esimerkiksi kuusikoissa havupuun taimia poistetaan verrattain vähän, joten riski juurikäävälle on mielestäni pieni. Jos kantokäsittelyn haluaa tehdä taimikkoon, se on tehtävä käsipelissä. Suurempi taloudellinen riski on jättää taimikko hoitamatta kuin juurikääpä.

KEMERA

Miten Kemeratuen saa? Kuka hakee?

Vastaus: Kemerasäädöksissä on määritelty mihin tukea saa. Parhain ratkaisu on olla yhteydessä Stora Enson metsäasiantuntijaan ja pohtia hänen kanssaan on kuvio kemerakelpoinen, jos on, oma metsäaisantuntija voi hoitaa vaadittavat hakemukset sekä työn jälkeen tarvittavat toimenpiteet.

Saako itsetehdylle taimikonhoidolle Kemera tukea? Vai tuleeko aina ostaa palvelu?

Vastaus: Saa myös itsetehdylle, ei tarvitse olla ostopalvelua.

Voiko työtön tehdä harvennusta, jos saa Kemera tukea? Ettei te-toimiston virkailijat rankaise, antavat karenssin tai eväävät työttömyyskorvauksen?

Vastaus: Parhaiten asiaan osaa vastata TE-toimiston henkilö. Kemera tuki on verotettavaa tuloa.

KÄYTÄNNÖN VINKIT

Onkivapamittaus on hankala tehdä pitkässä taimikossa, pyörähdys ei noin vain onnistukaan. Onko tähän jotain käytännön neuvoja?

Vastaus: Kokemuksesta tiedän, että 3,99 m vavalla tehty ympyräkoeala on välillä haasteellista, maltilla tehtävä. Mittaus on tärkeää ja antaa varmimman kuvan jäävän puuston runkoluvusta eli tiheydestä. Hehtaarikohtaisesti 3-4 koealaa antaa luotettavan kuvan.

Montako vuotta kylvöstä kannattaa tehdä varhaishoito?

Vastaus: Kylvämällä uudistaminen on hitaampaa kuin istuttaminen. Tarkkaa vuotta ei voi määritellä, vaan puun pituus on parempi mittari. Männyllä varhaishoito, kun taimikko on n. 1,5 m ja taimikonhoito n. 5 m pituudessa. Joskus männyn kasvupaikka on niin karu, ettei kilpailevaa lehtipuuta juurikaan synny, silloin voidaan odottaa n 5 m pituuteen ja tehdä suoraan taimikonhoito. Koivun kohdalla n. 6 m pituudessa taimikonhoito.

Jos itse ryhtyy taimikonhoitoon, niin mitkä ovat oikeat varusteet ja välineet?

Vastaus: Riittävän tehokas raivaussaha ja hyvät valjaat, lisäksi työturvallisuudesta tulee huolehtia kypäräpaketilla, turvavaatteilla ja jalkineilla.

Mikä on paras vuodenaika varhaisperkaukselle ja taimikonhoidolle? Alku/loppukesä/syksy?

Vastaus: Varhaisperkaus heti alkukesästä, kun lehti puhkeaa – heinäkuun loppuun. Taimikonhoitoa voi tehdä lumettomana aikana, milloin vain. Juurikääpäriski on kesäaikaan olemassa, joten ihan loppusyksy tai aikainen kevät.

Mikä eMetsässä on parempaa kuin Metsään.fi-palvelussa?

Vastaus: eMetsästä löydät asiointiisi liittyvät tiedot, erinomainen verokirjanpito, mahdollisuus ylläpitää metsävaratietoja, mobiilisovellus.

Miten tilarajat, ettei mene naapurin puolelle?

Vastaus: Pääsääntöisesti metsänomistajat pitävät tilarajat auki. Onneksi nykyään gps-paikannus auttaa rajojen löytämisessä.

HEINÄNTORJUNTA

Kuusitaimikko kuinka usein heinääminen?

Vastaus: Riippuu kasvupaikan rehevyydestä ja tarpeen mukaan. Vaatii tarkkailua. On taimikoita, joissa heinäämistä ei tarvita ollenkaan ja taimikoita, joissa se tehdään 3 vuotta, joka vuosi istutuksen jälkeen.

Kannattaako viisimetrisen kuusitaimikon alle syntynyttä 2-3 metristä tai matalampaa lehtivesakkoa poistaa, jos se ei haittaa latvuksia?

Vastaus: Latvus on tärkein pitää vapaana. Antamasi esimerkin lehtipuut eivät havupuun taimia enää haittaa. Havupuu jatkossa varjostaa ja lehtipuun kasvu hiipuu valonpuutteen vuoksi. Jos alikasvospuuta on paljon, sen joutuu raivaamaan pois ennen ensiharvennusta.