eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Rauduskoivu kelpaa niin saunavihdaksi, laadukkaisiin kartonkipakkauksiin kuin tyylihuonekalujenkin raaka-aineeksi. Laji viihtyy parhaiten keski- ja runsasravinteisilla kasvupaikoilla.

Ominaisuudet

Vahvan ja laajalle leviävän juuriston omaava rauduskoivu voi kasvaa yli 30 metrin mittaan. Vaaleapintaista ja tiivistä puuainesta peittää ohut vaalea tuohikuori. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia, suippokärkisiä, tyvestään leveitä ja kahteen kertaan sahalaitaisia.

Rauduskoivun puuainekselle riittää käyttökohteita, ja rauduskoivut myös parantavat metsien biodiversiteettiä. Rauduskoivulla onkin keskeinen rooli talousmetsiemme monipuolistajana. Kauniin vaalean värinsä ja laadukkaan puuaineksensa vuoksi rauduskoivua käytetään paljon huonekalujen ja vanerin raaka-aineena. Lyhytkuituisella koivulla parannetaan havupuusellun ominaisuuksia. Tiheäsyinen koivu on myös mainio polttopuu.

Kasvupaikka ja levinneisyys

Rauduskoivua esiintyy laajasti koko Euroopassa pohjoisilta leveyspiireiltä aina Välimeren rannoille asti. Esimerkiksi Ranskan korkeudella rauduskoivun kasvualue jatkuu katkeamattomana Atlantilta Tyynellemerelle.

Rauduskoivu on levinnyt laajasti myös Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Rauduskoivujen määrä alkaa kuitenkin vähentyä nopeasti, kun siirrytään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosista kohti pohjoista. Se viihtyy erityisesti keski- ja runsasravinteisilla kivennäismailla.

Rauduskoivun vedentarve on suuri, mutta laajalle levinneen juuristonsa ansiosta puu pystyy tyydyttämään janonsa kuivemmassakin maastossa. Hieskoivusta poiketen rauduskoivu ei viihdy alueilla, jossa maaperässä on seisovaa vettä, esimerkiksi soilla.

Rauduskoivu

Elinkaari ja kasvatus

Rauduskoivu on nopeakasvuinen puulaji. Sen nopeimman kasvun vuodet sijoittuvat 15–30 ikävuoden välille. Havupuihin nähden koivun elinkaari on lyhyt; 80–100-vuotiaaksi varttunut rauduskoivu on iäkäs yksilö, jonka lahoaminen on todennäköisesti jo alkanut.
Rauduskoivu kasvattaa lehtensä verrattain aikaisin keväällä, jotta se pystyy hyödyntämään kasvukauden tehokkaasti. Alkukesän hallat saattavat tuhota nuoret lehdet, jolloin raudus­koivu kasvattaa uuden lehvästön.

Rauduskoivu kukkii toukokuun alussa samanaikaisesti lehtien puhkeamisen kanssa. Koivu on yksikotinen laji eli samassa puussa sijaitsevat hede- ja eminorkot. Hedenorkon siitepölyhiukkaset hedelmöittävät eminorkon munasolut, jotka kypsyvät siemeniksi elokuussa. Siemenet voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja tuulen mukana. Hyvinä vuosina siementuotanto on suurta, ja rauduskoivua pidetäänkin tehokkaasti leviävänä lajina. Siementen ohella rauduskoivu uudistuu myös suvuttomasti kantovesoista.

Usein koivulle sopivia kasvupaikkoja uudistetaan hakkuiden jälkeen istuttamalla kuusta. Uusia koivuja syntyy metsään myös luontaisesti, jolloin metsään kasvaa sekapuusto. Luontaisessa uudistamisessa menetetään kuitenkin kolmannes kasvusta verrattuna jalostettuihin puihin.

Rauduskoivulla jalostushyödyt (eli kasvunlisä ja oksikkuuden väheneminen) ovat puulajeistamme suurimmat. Siksi jalostettujen koivuntaimien laajamittaisempi istuttaminen olisi järkevää. Kiinnostus rauduskoivun kasvatukseen vaikuttaa olevan nousussa puun hyvien laatuominaisuuksien, nopean kasvuvauhdin ja ilmastonmuutoksen sopeutuvuuden vuoksi. Tällä hetkellä Suomessa istutetaan vuosittain 5–6 miljoonaa rauduskoivun tainta.

Rauduskoivun istutuksessa sopiva istutustiheys on 1 600 kpl/ha eli taimien istutusväli on noin 2,5 metriä. Jalostettuja taimia käytetään uudistamisessa yleensä silloin, kun koivu on kuvion pääpuulaji. Koivun latvus tarvitsee valoa, joten lajia kasvatetaan harvassa. Elävän latvuksen tulee olla noin puolet rungon pituudesta.

Kasvun haasteet ja uhat

Terverunkoinen rauduskoivu ei ole altis myrskytuhoille, mutta nuoret koivut ja koivujen oksat kelpaavat nisäkkäiden, kuten hirvien, peurojen, jänisten ja myyrien, ravinnoksi. Koivun vitsauksena ovat myös sienitaudit ja monet lehtiä syövät hyönteiset.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2022

Teksti: Tuomas I. Lehtonen 

Kuva: Adobe Stock

Juttusarja tutustuttaa sinut Suomen kolmeen yleisimpään talouspuulajiin ja yhteen jalopuuhun, joka voi tulevaisuudessa rikastuttaa talousmetsiämme. Juttusarjan asiantuntijana toimii Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.

Päivä metsurin matkassa
Lue kirjoitus
Nuorten ammattilaisten suhde metsään
Lue kirjoitus
Neva-jyrsin hellii turvemaita
Lue kirjoitus