Perintökaaren säännöksen mukaan osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi.
Edellä kuvatun säännöksen mukaan päätökset perikunnan omaisuudesta tehdään yhteisesti. Tällainen päätös on esimerkiksi päätös metsän myynnistä. Jos kuolinpesälle ei ole järjestetty erityistä hallintoa ja joku perikunnan osakkaista ei suostu metsän myymiseen, ei sitä voi tehdä ilman hänen suostumustaan.
Poikkeuksena laissa mainitaan toimenpide, joka ei siedä viivytystä. Sellainen voisi olla esimerkiksi myrskytuho, jonka seurauksena puut täytyy saada nopeasti pois metsästä pilaantumasta.
Ensiksi kannattaa tietenkin vielä kerran keskustella vastaan hankaavan osakkaan kanssa. Kysyä häneltä perusteita kannalleen ja yrittää saada hänet suostumaan enemmistön tahtoon. Mikäli tämä ei onnistu, ei puukauppaa perikunnan nimissä voi tehdä.
Tällaisessa tapauksessa ei mielestäni jää muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä jakamaan kuolinpesää. Tällöin metsä kannattaa mahdollisuuksien mukaan jakaa sellaisille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita metsäomaisuuden hoitamisesta. Oikeus hakea perinnönjakoa on jokaisella pesän osakkaalla. Jollei jaosta päästä sopimukseen, voi oikeus tarvittaessa määrätä pesänjakajan.
