fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Sovi puukaupat 15.4.-31.5.2024 välisenä aikana ja saat 1000 €:n edun metsänhoitopalveluihin. Tutustu kampanjaan ja tee kevään paras puukauppadiili! keyboard_arrow_right

Suomen PEFC-sertifiointi muuttui helmikuun alussa. Miten uudet vaatimukset muuttivat metsänhoitoa?

Stora Enson metsänhoitopäällikkö Antti Rantasen mukaan PEFC-metsäsertifioinnin muutoksilla halutaan lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta, edistää metsien terveyttä ja parantaa metsänhoitotöiden ympäristövaikutuksia.

– Yksi uudistetun PEFC-sertifioinnin tavoitteista on sekapuustoisuuden lisääminen kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa metsänuudistamisesta taimikonhoitoihin ja harvennuksiin. Sen sijaan puulajien tarkkoja prosenttiosuuksia PEFCissä ei määritetä, Rantanen kertoo.

Antti Rantanen metsänhoitopäällikkö

Monilajinen puusto tukee luonnon biodiversiteettiä, mutta se on etu myös metsätalouden tuottokyvyn ja terveyden näkökulmasta. Puuston monilajisuus tukee pääpuulajin kasvua ja pienentää myrsky-, hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Lopputuloksena syntyy tuottava ja terve metsä.

– Sekapuustoisuus on huomioitu myös Stora Enson metsänhoito-ohjeissa. Esimerkiksi raivaussahatöissä tavoitteena on kehittää sekapuustoisuutta niin, että pääpuulajin osuus on enintään 80 prosenttia. Istutuksessa valitaan edelleen kasvupaikalle soveltuvia jalostettuja pääpuulajin taimia. Sekapuustoisuutta luonto täydentää siemenillä, mutta istutusvaiheessa voidaan myös käyttää taimitarhojen täydentävää puulajia, selventää metsänhoitopäällikkö Rantanen asiaa.

Suojavyöhykkeiden merkitys vesistönsuojelussa kasvaa

Uudet PEFC-kriteerit edellyttävät, että avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävien suojakaistojen keskimääräinen leveys on vähintään kymmenen metriä. Aiemmin viiden metrin leveys riitti. Uutena tuli myös ojamaisten ja suoristettujen purojen suojakaistat. Näillä edellä mainituilla suojavyöhykkeillä sallitaan vain poimintahakkuut.

– Suojavyöhykkeet ovat tärkeitä ekologisia käytäviä, jotka toimivat monien kasvi- ja eläinlajien kasvuympäristöinä ja estävät ravinteita huuhtoutumasta vesistöihin. Näiden alueiden maata ei saa muokata eikä pensaskerrosta raivata, Rantanen sanoo.

PEFC-standardin muut uudistukset ottavat kantaa säästöpuiden määrän ja järeyden lisäämiseen, tiheikköjen ja kuolleen puuston säilyttämiseen sekä pohjavesialueita koskeviin metsänkäytön rajoituksiin. Näistä viimeksi mainittu tulee huomioida lähinnä metsiä lannoitettaessa.

Puuston monilajisuus tukee pääpuulajin kasvua ja pienentää myrsky-, hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Lopputuloksena syntyy tuottava ja terve metsä.

Eläviä säästöpuita ja kuolleita puita tulee molempia jättää vähintään kymmenen kappaletta jokaista hehtaaria kohti. Linnuille ja nisäkkäille tärkeitä, vähintään kymmenen neliön tiheikköjä puolestaan jätetään 2–3 kappaletta hehtaarille.

Säästöpuiden valinnassa painotetaan erityisesti vanhaa puustoa ja lehtipuita. Säästöpuuryhmät voidaan sijoittaa metsän suojavyöhykkeiden yhteyteen. Jos kuollutta puustoa ei ole kuviolla luontaisesti riittävästi, metsään tehdään tekopökkelöitä katkomalla eläviä puita. Niistä syntyy monille lajeille, esimerkiksi kolopesijöille, elintärkeää lahopuuta.

– PEFC-standardissa säästöpuiden määrä tuplaantui aiempaan nähden. Samalla säästöpuiden järeysvaatimus kasvoi 15 cm:n läpimittaan. Tiheikköihin liittyvä kriteeri puolestaan tuli nyt aivan uutena PEFCiin. Tiheikköjä voidaan käsitellä harvennushakkuiden yhteydessä, mutta säästöpuuryhmät säilytetään aina ennallaan. Näistä toimenpiteistä muodostuu ajan saatossa uhan­alaisille eliölajeillekin tärkeää lahopuuta.

Sertifiointi aina mukana metsänkäsittelyssä

Rantanen muistuttaa, että Stora Enso noudattaa metsänhoitotöissään ja hakkuissaan aina vähintään PEFC-standardin vaatimuksia. Ne huomioidaan automaattisesti aina Stora Enson toteuttaessa metsänhoitotöitä, joten metsänomistajan ei tarvitse kantaa asiasta huolta.

– Haluamme toimia vastuullisesti ja huolehtia metsien monimuotoisuudesta sekä hyvinvoinnista. Metsäasiantuntijamme ottavat huomioon standardien ajantasaiset vaatimukset metsänhoitotöissä siinäkin tapauksessa, että asiakkaan metsäkohde ei olisi sertifioitu. Metsänomistajan kannattaa pitää mielessä PEFCin muutokset lähinnä metsänhoitotoimenpiteitä omatoimisesti tehdessään, Rantanen muistuttaa.

Lisätietoa PEFC-sertifioinnista voit lukea:
PEFC 
Kestävän metsätalouden yhdistys 

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2023

Teksti: Tuomas I. Lehtonen 
Kuva: Stora Enso

Antti Rantasesta Stora Enson metsänhoitopäällikkö

Antti Rantanen aloitti työnsä Stora Enson metsänhoitopäällikkönä viime joulukuussa. Keski-Suomesta lähtöisin oleva Rantanen on valmistunut metsänhoitajaksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2011. Työuransa Stora Ensolla Rantanen aloitti jo opiskeluaikana työharjoittelun ja gradun merkeissä.

– Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt Stora Ensolla monissa tehtävissä: metsäasiantuntijana, markkinointiasiantuntijana sekä ostopäällikkönä niin Etelä- kuin Pohjois-Karjalassakin, Rantanen kertoo.

Nykyisessä työssään Rantanen vetää valtakunnallista metsänhoidon asiantuntijatiimiä.

– Oman tiimin johtamisen ja metsänhoidon kehittämisen ohella työskentelen Stora Enson myynnin tukena ostopäälliköille. Yhteistyö metsähoitotöiden toteuttajan Tornatorin kanssa on oleellinen osa työtäni.

Rantanen asuu metsäalan lehtorina työskentelevän vaimonsa sekä 5- ja 8-vuotiaiden lastensa kanssa Joensuussa. Perheen vapaa-aikaan kuuluu muun muassa Tuupovaarassa ja Rantasalmella sijaitsevien metsätilojen hoitamista sekä yhdessä luonnossa liikkumista.

– Viime kesänä lapsemme istuttivat omat nimikkopuunsa, ja nappasin heistä kuvat taimien vierellä. Nyt seurataan kummat kasvavat nopeammin, lapset vai puut, Rantanen kertoo.

Kun omaa aikaa heltiää, Rantanen urheilee. Miehen ykköslaji on jääkiekko. Keväällä Antin joensuulainen lätkätiimi osallistuu harrastekiekkoturneeseen Vancouverissa.

Puulajien ABC: Mänty
Lue kirjoitus
Metsälannoitus hyödyttää kukkaroa ja ympäristöä 
Lue kirjoitus
Hopeasompa on suurten tunteiden näyttämö
Lue kirjoitus