eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Suomen nykyaikaisten sahojen historia alkoi teollisen vallankumouksen mainingeissa Kymenlaaksossa, jossa metsävaroja ja vesistöjä riitti.

Ensimmäisen sahan Kotkansaareen perusti norjalainen Hans Gutzeit vuonna 1872. Aluksi ”Norjan sahan” työvoimasta suurin osa oli norjalaisia ammattimiehiä ja heidän perheitään.

Puut kuljetettiin sahalle uittamalla Kymijoen vesistön varsilta, ja 1890-luvun lopusta lähtien myös Saimaan vesistöstä. Metsästä kaadettu tukki saattoi viipyä matkallaan vuoden tai kaksi. Rautateillä tukkeja alettiin kuljettaa vasta 1930-luvulla. Alkuaikoina puuta hankittiin metsänvuokraussopimuksilla, joihin kirjattiin esimerkiksi seuraavaa: ”Saapi ottaa tilalta neljän vuoden aikana kaikki petäjät ja näreet 10 tuumasta ylöspäin ja ostaja maksaa koko metsästä 7 000 markkaa.”

Tänä päivänä hakkuukone tekee kymmenen tunnin vuorossa entisaikojen metsurin viikkojen tai jopa kuukauden työt.

Tämän päivän puukaupat perustuvat avoimeen metsätietoon. Ennen kaupantekoa leimikosta on jo tarkat tiedot, mutta metsäasiantuntija käy silti aina paikan päällä tarkistamassa kohteen. Tavoitteena on tukkisaannon maksimointi. Puu hankitaan hyvissä ajoin etukäteen tuotantolaitosten myynti­tilausten mukaan.

1950–60-luvuilla varsinkin itäsuomalaiset miehet lähtivät savotoille usein suoraan koulunpenkiltä. Ahkera metsuri katkoi päivässä noin 15 mottia puuta.

– Nykyään hakkuukone tekee kymmenen tunnin vuorossa päätehakkuussa 250–300 mottia puuta. Metsurin viikkojen tai jopa kuukauden työ hoituu yhdessä päivässä, Stora Enson Varkauden tiimin ostopäällikkö Mikko Heiskanen mainitsee.

Nykyään metsissä on yli 40 senttiä läpimitaltaan olevia puita nelinkertainen määrä 1920-lukuun verrattuna.

Samalla puun laatu Suomen metsissä on parantunut olennaisesti.

– Metsiämme on inventoitu sadan vuoden ajan. Sekä puun määrä että järeiden puiden osuus on kasvanut. Nykyään metsissä on yli 40 senttiä läpimitaltaan olevia puita nelinkertainen määrä 1920-lukuun verrattuna, Stora Enso Metsän Itä-Suomen aluejohtaja Heidi Hämäläinen sanoo.

– Kun 70–80-luvulla istutettua metsää harvennetaan toisen kerran, niin hakkuukertymä on jo 70–80 mottia hehtaarilta. Tukkipuun osuus on noin kolmannes. Panostukset metsänhoitoon ja laadukkuuteen kantavat hedelmää, Stora Enson metsäasiantuntija Esko Laitinen lisää.

Tämän päivän sahat ovat hyvässä iskussa

Stora Enson Varkauden saha ja LVL-viilupuu­tehdas ovat osa valtavaa integraattia, jossa tuotetaan myös sellua. Saha tuottaa kuusisahatavaraa ja höylätuotteita noin 300 000 kuutiota ja viilupuutehdas LVL:ää noin 80 000 kuutiota vuodessa.

LVL-viilupuuta käytetään rakennuskohteisiin, joissa tarvitaan pitkällä jännevälillä isoja kuormituksia kantavaa lujuutta. Sitä käytetään esimerkiksi urheiluhalleissa, kouluissa ja kerrostaloissa.

Saha ja LVL-tehdas käyttävät vuosittain noin 0,8 miljoonaa kuutiota kuusitukkia. Puu tulee läheltä, keskimäärin sadan kilometrin päästä ja pääosin yksityisiltä metsänomistajilta. Määrästä saisi joka vuosi pinottua metrin korkuiset ja levyiset pinot tien molemmin puolin Helsingistä Siilinjärvelle.

Kuten jo 1800-luvulla, sahatavaratuotteiden markkinat kasvavat ja suurin osa tuotannosta menee vientiin. Vientimaita on liki 40 viidellä mantereella. Varkauden sahan tulevaisuudennäkymät ovat valoisat.

– Toiminnan jatkuvuus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön sahan, metsäasiantuntijoiden ja paikallisten metsänomistajien kesken. Tarvitsemme laadukasta puuta tasaiseen tahtiin, ja siksi kehitämme metsänomistajille jatkuvasti uusia palveluita, jotta metsien omistus olisi vaivatonta ja kannattavaa, Hämäläinen sanoo.

Viimeistä purua myöten

Arvokkaasta tukista halutaan irti mahdollisimman paljon sahatavaraa.

– Sahoilla on jo 150 vuotta panostettu käyttösuhteen parantamiseen, eli miten tukkipuusta saataisiin vielä enemmän valmista sahatavaraa. Luonnon arvokkaan materiaalin tarkempi hyödyntäminen lisää tuloja ja säästää puuta. Tämä työ jatkuu, Varkauden sahan ja LVL-tehtaan johtaja Jaakko Huovinen sanoo.

Tukkipuu on niin kallista ja määrät niin valtavia, että puolenkin prosentin käyttösuhteen parannuksella on merkitystä. Varkaudessa tämä tarkoittaisi vuositasolla noin 50:n täyteen lastatun tukkirekan säästöä.

Prosessia tehostetaan ja puun arvoa hyödynnetään monella muullakin tavalla. Viime syksynä Varkauden tukkilajitteluun asennettiin tukkiröntgen, jolla saadaan tukin tilavuuden lisäksi tarkkaa tietoa tukin ominaisuuksista.

Koko tukista ei saa arvokkainta sahatavaraa, mutta jokaiselle osalle löytyy ottaja. Tuotannon suunnittelu lähtee aina liikkeelle asiakkaasta. Asiakas­tilaukset vaikuttavat myös siihen, miten tukki hakkuussa katkotaan.

– Kaikki alkaa asiakastilauksista. Tuotantosuunnittelijat etsivät kullekin tilaukselle optimaalisen tukkiluokan, jotta tukki tulee hyödynnettyä mahdollisimman tarkasti. Suunnittelu aloitetaan tukin keskiosan sydäntavaroista ja edetään kohti ulkokehää, josta saadaan vielä vajaasärmäisiä lautoja. Muut osat menevät tuoreena hakkurin kautta sellutehtaalle.

Viimeisetkin purut ja sahauspätkät käytetään tehtaan voimalaitoksella polttoaineena, ja syksyllä niitä aletaan tuottaa myyntiin Varkauden omalla pellettitehtaalla. Pelleteillä korvataan fossiilisia lämmitysmuotoja.

Sahaus on tulevaisuutta

Sahatavaran pituuksia, läpimittoja ja laatua voidaan muuttaa joustavasti asiakastarpeiden mukaan. Puun jatkojalostus höyläämällä, liimaamalla ja jatkamalla lisää tuotteiden arvoa.

Varkauden sahan päätuotteita ovat muun muassa lujuuslajitellut sahatavarat ja höylätuotteet, joita kysytään kaikilla markkinoilla. Jokaisen sahatavarakappaleen lujuus testataan yksitellen koneellisesti.

Puurakentamisella taklataan ilmastonmuutosta.

– Tyypillinen käyttökohde on rakennusten runkorakenteet. Savolaisen kotileimikon kuusitukki voi siis päätyä vaikkapa australialaisen omakotitalon seinään tai ostoskeskuksen kattorakenteisiin, Huovinen kuvailee.

Maailman megatrendit ovat puutuotteiden puolella.

– Puurakentamisella taklataan ilmastonmuutosta. Jo rakennusprosessi on huomattavasti betoni- ja teräsrakenteita ympäristöystävällisempi, ja puuelementit sitovat hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan. Purettaessa puurakennuksesta voidaan tehdä vielä jotakin muuta, ja lopulta polttaa puu energiaksi. Puurakennukset myös näyttävät hyviltä ja ovat käyttäjilleen terveellisiä, Huovinen mainitsee.

Perinteinen sahaus on siis edelleen hyvin vahvasti mukana yhtiön strategiassa. Laadukkaaseen tukkipuuhun tähtäävä metsänhoito ja puukaupat kannattavat vielä seuraavatkin 150 vuotta.

Huovinen muistaa tarinan vapaaherra Gustaf Wredestä, joka sai Venäjän tsaarin edustajalta luvan perustaa sahan Huruskosken partaalle, Varkauden nykyiselle tehdasalueelle.

– Wredelle annettiin lupa käyttää 5 000 tukkikappaletta vuodessa, koska puiden pelättiin loppuvan. Tänä päivänä saha käyttää yhdessä päivässä 11 000 tukkikappaletta, ja puita riittää yhä. Suomesta metsät eivät lopu, koska niitä arvostetaan ja hoidetaan hyvin. Metsä kasvaa ja hiilinieluja ylläpidetään, ja samalla sitä voidaan hyödyntää.

Mitä 150-vuotiaalle Kotkan sahalle kuuluu nyt?

Kotkan saha tunnetaan tänä päivänä Kotkamillsinä. Itävaltalaisen Mayr-Melnhofin omistaman tehtaan saha tuottaa vuosittain 210 000 kuutiota kuusisahatavaraa. Lisäksi tehdas tuottaa 400 000 tonnia taive- ja barrierkartonkia elintarvikepakkauksiin sekä 180 000 tonnia laminaattipaperia teolliseen käyttöön. Tuotteet myydään Eurooppaan ja kotimaahan. Tehtailla työskentelee 530 henkilöä, joista sahalla reilut 60.

Sahan pääraaka-aine on edelleen suomalainen kuusipuu. Kun Norjan saha aloitti, vuodessa sahattiin noin 280 000 tukkia. Tämän päivän luku on noin 2,2 miljoonaa. Minuutissa ehditään sahata 13–18 tukkikappaletta, kun sahan alkuvuosina yhden tukin sahaukseen meni viisi minuuttia.

Kotkamillsillä sahan historiasta ollaan ylpeitä. Kymenlaaksossa tehdas tunnettiin pitkään ”Kutsettina” vanhan omistajansa Enso-Gutzeitin mukaan. Vaikka nimi on vuosien saatossa muuttunut Millsiksi, historia näkyy edelleen esimerkiksi tehtaan osoitteessa Norskankatu 6, sekä Kutsetti- ja Norska-nimisissä neuvotteluhuoneissa.

Juhlavuonna henkilöstöä on haastettu erilaisiin tempauksiin, ja yrityksen sosiaalisen median kanavilla julkaistaan rinnakkain valokuvia Kotkan tehtailta ennen ja nyt. Kesällä järjestetään henkilöstöjuhlat ja lasten juhlat, ja kaupunkilaiset kutsutaan Avoimet ovet -tapahtumaan.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 1/2022

Teksti: Minna Kalajoki

Kuvat: ELKA ja Stora Enso

eMetsä Mobiili – Minä ja luuri metsähommissa
Lue kirjoitus
eMetsä tekee metsän omistamisesta helpompaa
Lue kirjoitus
Kalmar RTD3126 kurottaja – melkein miljoonan masiina
Lue kirjoitus