eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Laadukas leimikko ei synny sattumalta. Järeiden tukkien salaisuutena on oikea-aikaisesti ja laadukkaasti toteutettu taimikonhoito, ennakkoraivaus ja ensiharvennus. Hyväkuntoinen metsätieverkosto lisää osaltaan leimikon arvoa.

Jotta puusta kasvaa vanttera tukki, se tarvitsee tilaa ympärilleen. Oleellista onkin, että metsäkuvion varhaisperkaus, taimikonhoito, ennakkoraivaus ja ensiharvennus tehdään oikea-aikaisesti. Risukkoa ja puita pitää raaskia poistaa riittävästi.

Taimikonhoitovaiheessa puusto jätetään usein liian tiheäksi. Silloin rungot eivät pääse järeytymään vaan jäävät riu’uiksi. Laadukkaassa leimikossa ratkaisevaa ei ole puiden lukumäärä vaan runkojen tilavuus eli koko. Kun harvennettavat puut ovat reilusti kasvaneet, harvennusleimikosta kertyy puukauppaan motteja. Hakkuutyökin on tehokasta ja kasvatettava metsä laadukasta.

Puuston optimaalinen kasvutiheys määritellään taimikonhoitovaiheessa kasvupaikkakohtaisten taimikonhoitomallien mukaisesti. Ennakkoraivauksessa kuviolta poistetaan raivaussahalla rinnankorkeudelta alle 8 cm:n läpimittainen puusto, suojatiheiköitä lukuun ottamatta. Näin harvesterilla työskentely on esteetöntä. Hyvällä taimikonhoidolla voidaan vähentää oleellisesti ennakkoraivaustarvetta.

Kun kasvatustiheys on määritelty taimikonhoitovaiheessa oikein, ensiharvennusta ei tarvitse toteuttaa metsänkasvatuksen näkökulmasta liian aikaisin. Harvennettavat puut ovat 13–16 metrin mittaisia ja läpimitaltaan noin 13–15-senttisiä kuitupuurunkoja.

Laadukkaassa leimikossa ratkaisevaa ei ole puiden lukumäärä vaan runkojen tilavuus eli koko.

Kun ennakkoraivaus on tehty huolella, näkyvyys hakkuukoneesta on hyvä ja koneella on tilaa työskennellä. Näin harventaminen on nopeaa ja jäljelle jäävät puut säästyvät kolhuilta.

Hyväkuntoinen metsätie on osa laadukasta harvennusleimikkoa

Hyvä harvennusleimikko ei synny pelkästään rotevista rungoista. Keskeisessä roolissa on myös metsää halkova hyväkuntoinen tieverkosto.

Metsäteiden tulee olla kunnossa metsän koko elinkaaren ajan, jotta metsänhoitotyöt sujuvat tehokkaasti.

Eniten metsätieltä vaaditaan kuitenkin puunkorjuun aikaan, sillä silloin metsään huristellaan kookkaammilla koneilla.

Keskeisessä roolissa on myös metsää halkova hyväkuntoinen tieverkosto.

Tiestön pitää olla kantavuudeltaan ja leveydeltään riittävä, jotta suuret puuautot pystyvät sillä liikkumaan. Monet metsätiemme on rakennettu 60–80-luvuilla. Silloin käytettiin 18-metrisiä ja 42-tonnisia yhdistelmiä. Nyt vastaavat mitat ovat 25 metriä ja 76 tonnia. Monesti teiden kantavuutta ja erityisesti liittymien sekä kääntöpaikkojen leveyttä on lisättävä ennen hakkuita.

Metsäteiden kunnon ohella myös tieverkoston tiheydellä on merkitystä. Kuljetuksen metsästä varastolle tulisi pysyä alle 400 metrin mitassa. Tiheä metsätiestö parantaa mahdollisuuksia toteuttaa korjuuta myös kesäaikaan. Puukuljetuksiin voidaan käyttää useampia uria, jolloin maaperän kantavuus pysyy parempana. Viimekädessä kuljetuskelpoisuus tehtaalle määrittelee sen, onko harvennusleimikko kesä- vai talvikorjuukelpoinen.

Kohti kesäleimikoita

Monet metsänomistajat suosivat perinteiseen tapaan talvileimikoita, sillä sydäntalvella toteutettua puunkorjuuta pidetään armollisempana metsälle Tämä on ongelmallista, sillä nykytalvet ovat lyhyitä ja leutoja.

Suomen lyhyt ja sääolosuhteiltaan epävarma talvi sijoittuu tammi–huhtikuulle. Kesäkausi puolestaan ulottuu monilla alueilla toukokuusta joulukuuhun. Lyhyellä talvikaudella ei ennätetä kaikkia korjuutöitä tehdä. Jos talvi on lauha, märkä ja roudaton, riski maastovaurioille on suurempi kuin kuivalla kesäsäällä.

Metsäkoneen leveämmillä teloilla ja havutuksella voidaan kesäaikana estää maahan syntyviä painaumia. Pehmeillä mailla ja suoalueilla operoitaessa korjuualueeseen voidaan myös yhdistää kantavia kivennäismaa-alueita Rätt metod -menetelmän mukaisesti. Kokoojaurien ja puunnoston suunnittelussa on silloin mahdollista huomioida kantavimmat maa-alueet.

Ympärivuotisen korjuun ohella metsänomistajan kannattaa tuottaa riittävän suuria harvennusleimikkokuvioita. Korjuun ja kuljetusten näkökulmasta hyvä leimikon kertymä on vähintään 300 kuutiota, harvennushakkuilla tämä tarkoittaa jo useamman hehtaarin pinta-alaa. Näin metsäkoneiden siirtelyyn käytetty aika ei ole kohtuuton.

Rätt Metod lyhyesti

Aloita elämäsi helpoin puukauppa

Tutustu puukauppapalveluihimme ja pyydä ilmainen palveluesitys metsästäsi.

Tutustu palveluumme
keyboard_arrow_right
Runkohinnoittelu auttaa ennakoimaan myyntituloja
Lue kirjoitus
Viisi vinkkiä uudelle metsänomistajalle
Lue kirjoitus
Uuden metsänomistajan starttipaketti
Lue kirjoitus