Kärsimme vuositasolla yli 50 miljoonan euron kollektiiviset tappiot, kun juurikääpä lahottaa havumetsien puustoa. Stora Enson asiakas saa “tuholaistorjunnan” hakkuun yhteydessä maksutta.
Onneksi juurikääpää vastaan voi taistella. Kesäaikaisissa hakkuissa havupuiden kannot käsitellään juurikäävän torjumiseksi metsätuholain edellyttämällä tavalla.
Stora Enson hakkuissa käytetään torjuntaan lahottajasieni harmaaorvakan luontaisia itiöitä. Olemme luopuneet kokonaan urean käytöstä. Tämä päätös vähentää puunkorjuun hiilidioksidipäästöjä noin 25 metsäkoneen vuotuisen polttoaineenkulutuksen verran.
Kantokäsittelyn tavoitteena on estää juurikäävän leviäminen tuoreisiin havupuiden kantoihin. Käsittely tehdään noin toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Harmaaorvakan itiöitä ruiskutetaan kantoon heti kaadon yhteydessä. Itiöistä kasvava sieni valtaa kannon nopeasti ja estää juurikäävän pääsyn siihen. Kyse on luonnon omasta elintilakilpailusta. Kantokäsittely on metsänomistajalle maksuton.
Lahovaurio huomataan usein liian myöhään
Jos juurikääpää ei saada torjuttua, se aiheuttaa kuuselle tyvilahoa ja männylle tyvitervastautia. Kuusella tauti on usein vaikea havaita ulkoisesti, sillä lahovaurio etenee puussa huomaamatta ja paljastuu yleensä vasta puun kaadon yhteydessä.
Männyllä tyvitervastauti näkyy helpommin: rungossa esiintyy pihkottumista ja puita voi kuolla pystyyn. Tautia tavataan toisinaan myös nuorissa männyissä.
Harmaaorvakan rihmasto muodostaa kantoon vaalean huopamaisen kasvuston. Sieni torjuu luontaisesti tyvilahoa aiheuttavan juurikäävän leviämistä. Juurikääpä on Suomen merkittävin metsätuhojen aiheuttaja.
Stora Enson hakkuissa käytetään juurikäävän torjuntaan luontaisia harmaaorvakan itiöitä. Kantokäsittely estää juurikäävän leviäminen tuoreisiin havupuiden kantoihin.
Harmaaorvakka on luonnonmukainen sienilaji Suomen metsissä. Se valtaa nopeasti tuoreen kannon pinnan ja estää haitallisen juurikäävän itiöiden pääsyn kantoon. Lahottajasienenä se on juurikäävän luonnollinen vihollinen ja täysin biologinen torjunta-aine.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2026 >>
Teksti: Juha Hanni
Kuva: Henri Koskinen/Vastavalo
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Ammenna voimia metsästä vuoden jokaisena päivänä
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
