fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Kirjaudu eMetsään 31.8. mennessä ja olet mukana Nokia XR21 -puhelimen arvonnassa! Klikkaa heti eMetsään keyboard_arrow_right

Metsänomistaja on saanut tehdä jo useita päätöksiä, ennen kuin uudistusalalle perustettu puusukupolvi on ensiharvennusiässä. Turhaa työtä pitää välttää, mutta monta asiaa kannattaa tehdä ajoissa.

Siemenestä puukauppaan on pitkä matka, jossa metsänomistajan ratkaisuilla on merkitystä. Mitä työketju pitääkään sisällään, tutustu aiheeseen tarkemmin!

Ensin metsänomistajan on päätettävä kasvupaikalle sopivasta puulajista. Hyväkasvuisilla kangasmailla kuusi ja rauduskoivu ovat hyviä vaihtoehtoja, kun taas suon rehevät korvet soveltuvat parhaiten kuuselle. Karuimmilla soilla ja kankailla puolestaan mänty on taloudellisesti tuottavin puulajimme. Kasvupaikan ominaisuuksien ja ilmaston lisäksi on huomioitava monta muutakin asiaa.

Seuraavassa kuvataan erään kuvitteellisen metsäkuvion kasvatusta taimista aina ensimmäiseen tuloa tuottavaan harvennukseen saakka.

2024: Ei tingitä muokkauksesta

Uusi puusto perustetaan siemenpuilla, kylvämällä siemenistä tai istuttamalla taimia. Luontaisessa uudistamisessa uudistusalalla tai sen ympärillä kasvaa hyvälaatuisia siemenpuita. Luontainen uudistus ja siementen kylvö sopivat karuille kasvupohjille. Tavoitteena on tiheä ja laadukas männyntaimikko, joka on vastustuskykyinen luonnontuhoille.
Maanmuokkaus parantaa siementen itämistä ja pienten taimien elossapysymistä. Muokkausjälki luo istutetuille ja luontaisille taimille hyviä kasvupaikkoja. Tarpeetonta ylimuokkausta tulee välttää muun muassa vesakoitumisen estämiseksi.

Täältä voit lukea lisää metsänuudistamisen palvelustamme »

Istutus on viljavilla mailla nopein tapa saada aikaan uusi taimikko. Taimien alkukehitys on nopeaa ja ne pärjäävät kilpailussa elintilasta. Jalostettu taimimateriaali tuottaa myös enemmän laadukasta puuta.

2025–2027: Helppoa kuin…

Rehevillä mailla kannattaa istutusta seuraavina kesinä käydä polkemassa taimien ympäriltä alas niitä tukahduttavaa heinikkoa ja vatukkoa. Parhaiten työ sujuu myöhään syksyllä, koska silloin taimet löytyvät helposti. Samalla voi tarkastaa, onko taimikko riittävän tiheä kasvatettavaksi. Ellei ole, kannattaa täydennysistutus tehdä mahdollisimman pian. Monesti luontainen taimiaines täydentää ilmaiseksi pienet aukkopaikat. Luontaisesti uudistetuilta aloilta pienet sirkkataimet löytyvät hyvin jo kolmannen kasvukauden jälkeen.

Heinän ja vatukon niittäminen tehdään ensimmäisinä kesinä. Se sopii hyvin myös metsänomistajan itse tehtäväksi.

2029: Seuraavaksi tulee perkaus

Jos kuntoa ja tarmoa riittää, on raivaussaha ja -kurssi yksi metsänomistajan tuottavimmista sijoituksista. Sahaa ulkoilutetaan ensimmäisen kerran, kun on aika poistaa kasvatettavien taimien kanssa kilpailevaa lehtipuuvesakkoa. Kasvupaikan viljavuus, vesakon tiheys ja sen laatu ratkaisevat, milloin työhön kannattaa ryhtyä. Mieluummin kuitenkin liian aikaisin kuin liian myöhään, mutta viimeistään silloin, kun istutustaimet ovat metrin mittaisia.

Lähivuosien hoito- ja hakkuuehdotukset löydät kätevästi eMetsä-metsäsuunnitelmasta. eMetsä on samalla kertaa metsäsi huolto- ja tilikirja. Kirjaudu eMetsään »

Ajallaan peratussa taimikossa hyväkasvuisten ja terveiden havupuiden latvat kasvavat vapaina lehtipuuston kilpailulta. Tarpeetonta luontaisten lehtipuiden siistimistä kannattaa välttää.

2034: Harvennamme taimikon

Kun taimikko on pituudeltaan 5–10-metristä, on aika valita parhaat ja hyväkasvuisimmat puut. Huonolaatuiset, vialliset ja kasvupaikalle sopimattomat taimet kaadetaan alas riippumatta siitä, ovatko ne istutettuja vaiko luontaisesti syntyneitä.
Jäljelle jääneiden puiden kasvu nopeutuu, ja ne ovat kestävämpiä erilaisia luonnontuhoja vastaan. Puiden valinnassa pyritään jättämään eri puulajeja. Tavoitteena on, että tulevassa ensiharvennuksessa kaikki pois korjattavat puut ovat kooltaan myyntipuita.

Taimikonharvennuksessa säädetään kasvatettavan puuston tiheyttä, laatua ja puulajisuhteita. Havupuiden sekaan säästetään hyvälaatuista lehtipuusekoitusta.

Taimikonhoidolla tilaa metsäsi parhaille puille

Tutustu palveluumme
keyboard_arrow_right

2050–2054: Ennakkoraivaus ja ensiharvennus

Riippuen kasvupaikan viljavuudesta ja puustosta, tällä kuviolla tehdään ensimmäinen tuloa tuottava harvennus noin 30 vuoden iässä. Sitä ennen tarkastetaan, pitääkö kuviolla käydä vielä kerran raivaussahan kanssa. Tämä ennakkoraivaus on tarpeen, mikäli kasvatettavan puuston alle on kasvanut paljon luontaista, korjuuta haittaavaa vitelikköä. Sen kaataminen voi parantaa huomattavasti korjuun työjälkeä ja vähentää harmillisia puustovaurioita.

Ensiharvennuksen jälkeen puusto saa enemmän tilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puusto järeytyy ajallaan arvokkaiksi tukkirungoiksi.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2023
Teksti: Martti Linna

Kuvat: Mikko Nikkinen (1), Juha Hanni (2), Pasi Salminen (3), Petri Blomqvist (4), Janne Skinnarla / Vastavalo.net (5)

Tähtitilin korko kipusi viiteen prosenttiin
Lue kirjoitus
Stora Enso 150 vuotta Suomessa: Paperin rooli on muuttunut
Lue kirjoitus
Yö taivasalla – nuku yö ulkona
Lue kirjoitus