Maanmuokkaus nopeuttaa taimikon syntyä ja vähentää heinäntorjunnan tarvetta taimikon alkutaipaleella. Maanmuokkaustapa valitaan aina kohteen ominaisuuksien perusteella.
8 eri maanmuokkausmenetelmää
Äestys
Äes on metsätraktorin pesässä vedettävä muokkain, jossa kaksi ”kynsillä” varustettua pyörivää lautasta kääntää pintahumuksen, möyhentää kivennäismaan esiin. Katkomuokkauksella estetään eroosio ja sadevesien virtaus. Äestys soveltuu ohutkunttaisten männikkökankaiden luontaiseen uudistamiseen tai kylvökohteisiin. Edullinen ja hyvä menetelmä etenkin konekylvökohteilla. Jatkuvatoiminen laikkuri on syrjäyttämässä äestyksen monipuolisuutensa ansiosta.
Laikutus
Laikutuksessa nimensä mukaisesti tehdään pintamaahan pieniä noin 80 x 120 cm laikkuja, joissa kivennäismaan päältä poistetaan pintakasvillisuus ja humus. Työ tehdään kaivinkoneella tai jatkuvatoimisella laikuttajalla männiköiden luontaisen uudistamisen aloille tai siemenkylvönä. Tyypillisesti kohde on hyvin kivinen ja kuiva. Maaperästä muokataan vain noin 20 %. Laikutus on edullinen muokkausmenetelmä. Laikutus soveltuu äestyksen tapaan parhaiten ei routiville maapohjille.
Laikkumätästys
Laikkumätästys on yleisin maanmuokkausmenetelmä etenkin kuusen ja koivun istutukseen. Kaivinkoneen kauha tai laikkumätästäjän ”mätäspyörät” vetävät humuskerroksen kaksin kerroin vastakkain ja peittelevät kivennäismaalla. Ravinteikas maatuva mätäs tiivistetään matalanmalliseksi kauhalla, jolloin siihen voidaan välittömästi istuttaa pottitaimi. Laikkumätästys on valtamenetelmä hyvien kasvutulosten ja menetelmän laaja soveltuvuus erilaisille maaperille.
Naveromätästys
Navero on n. 20–30 cm:n syvyinen matala ojanpätkä, jonka kaivumaista tehdään istutusmättäitä. Menetelmä soveltuu soistuville ja vedenvaivaamille kangasmaille. Navero ei ole perinteinen kuivatusojitus, ojilla ohjaillaan vain pintavesiä. Istutusmättäät tehdään pintakerroksen ravinteikkaasta kivennäismaasta tai maatuneesta turpeesta.
Ojitusmätästys
Ojitusmätästyksessä kuivatetaan uudistettavaa aluetta ja vedet johdetaan pois alueelta. Ojamaiden pintakerroksista tehdään matalia istutusmättäitä, sen sijaan köyhä raakamaa jätetään läjiin ojanpenkalle. Istutusmätäs tehdään koskemattoman maan pinnalle ja se voi olla turpeen ja kivennäismaan sekoitus tai pelkästään multamaista turvemaata. Ojitusmätästyskohteilla on tärkeää huolehtia vesiensuojelusta, esimerkiksi kaivukatkoilla tai pintavalutuskentillä.
Auraus
”Kaikki pois ja veltta perään” on taaksejäänyttä metsähistoriaa. Metsämaan muokkauksessa säätöaurausta tehdään vielä Pohjois-Suomessa pienissä määrin. Istutuspaikkana toimivat ravinteikkaat palteet ovat nykyisin matalia. Aurauskohteita ovat etenkin Lapin paksukunttaiset kuusikot ja soistuneet kankaat.
Kuokka ja Jussi
Istutuskuokalla voi möyhentää pieniä, aarin kahden alueita istutettaville taimille. Työ on hidasta ja raskasta, joten manuaalinen kuokinta soveltuu lähinnä täydennysistutuksiin. Muokatun laikun tulee olla vähintään 40 cm halkaisijaltaan, jotta paljastunut kivennäismaa ehkäisee tukkimiehentäin tuhoja.
Muokkaamaton maa
Muokkaamattomaan maahan voi istuttaa pottitaimia, mutta tulokset jäänevät huonoksi. Taimi kilpailee ravinnosta ja tilasta kasvien kanssa, ja tulee häviämään kisan. Muokkaamattomassa maassa havupuun taimet ovat tukkimiehentäille helppoa ravintoa tai ne hukkuvat kevään sulamisvesiin. Kun haluat onnistua metsänuudistamisessa, älä laiminlyö metsämaan muokkausta.
Miksi muokataan?
Suomessa uudistushakkuun jälkeen on metsälain perusteella uudistamisvelvoite eli aikaansaada kohtuullisessa ajassa kasvatuskelpoinen uusi metsä. Maanmuokkaus on yhtä tärkeä osa onnistunutta uuden metsän perustamista kuin itse taimen istutus tai siemenen kylvö. Oikean menetelmän valintaan vaikuttavat kasvupaikka, puulaji ja valittu uudistamistapa.
Paljonko maksaa?
Menetelmästä riippuen 280–550 €/hehtaari
Mitä hyötyä muokkauksesta?
Muokatussa maassa on taimelle ympäristöä lämpimämpi pienilmasto ja hyvin ravinteita. Maa läpäisee vettä, jolloin juuret eivät kärsi hapenpuutteesta. Näin taimi saa hyvän kasvuun lähdön, etumatkaa heinälle ja vesakolle sekä havupuuntaimet suojaa esimerkiksi tukkimiehentäin tuhoja vastaan. Metsikkö uudistuu nopeasti ja varmasti, varmistaa metsämaalle hyvän tuoton ja taloudellisen tuloksen.
Kuinka paljon muokataan?
Maata muokataan vain sen verran kuin halutaan uusia puita eli noin 1 600–2 200 kpl/ha taimen kasvupaikkoja. Tarpeetonta muokkausta vältetään mm. vesiensuojelun ja eroosion vuoksi sekä turhien kulujen välttämiseksi niin muokkausvaiheessa kuin myöhemmin taimikonhoidossa, kun vesakoituminen on vähäisempää.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 2/2020
Teksti: Juha Hanni
Kuvitus: Tomi Sunnarborg