fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Muista lannoitusetumme! 10 % alennus metsälannoituksesta yli 300 m3 kesäkorjuukelpoisen harvennuspuukaupan yhteydessä. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi! keyboard_arrow_right

Ilmastonmuutos herättää keskustelua, tunteita ja epävarmuutta. Yksi asia on kuitenkin varmaa – metsänomistajan kannattaa riskienhallinnan näkökulmasta suosia useista puulajeista koostuvia metsiä aina, kun se on mahdollista.

Muuttuva ilmasto ja metsänhoito on yhdistelmä, jonka parissa tehdään tällä hetkellä paljon tutkimusta niin Suomessa kuin muuallakin. Suunta on kuitenkin selvä, sanoo metsänhoidon asiantuntija Kari Jäppinen Stora Ensolta:

”Etenkin Etelä-Suomessa hyönteisten aiheuttamat tuhot puhuttavat paljon metsäväkeä. Kirjanpainajat ovat tällä hetkellä alan kuuma peruna. Toinen paljain silmin havaittava asia on kuusten altistuminen kuivuudelle etenkin kohteissa, joissa niitä on istutettu liian karuille kasvupaikoille.”

Kuusi on pääpuulajeistamme se, jonka hyvinvointi on ensimmäisenä liipaisimella ilmaston ääriolosuhteiden yleistyessä. Pohdittavia kysymyksiä riittää. Lisääntyvätkö myrskytuhot? Mitä se aiheuttaa, jos ja kun pysyvä lumiraja nousee talvisin yhä pohjoisemmaksi?

Metsänomistaja voi pienentää riskiä pitämällä aina metsävakuutuksensa ajan tasalla. Riskienhallinnan kannalta on myös viisasta suosia metsissään useiden eri puulajien sekoitusta aina, kun se on mahdollista.

Puulajisekoitus ei välttämättä ole edes pois metsän taloudellisesta tuotosta.

”Sitä on tietenkin vaikea arvioida, koska emme tiedä miten suhdanteet ja eri puulajien menekki muuttuvat puuston pitkän kiertoajan kuluessa”, Jäppinen miettii. ”Sekametsällä on kuitenkin kiistattomia terveyshyötyjä, eikä omistaja ainakaan häviä metsänsä kasvussa.”

Toiset puulajit kestävät muuttuvia olosuhteita paremmin kuin toiset. Sopiva puulajisekoitus on tehokas keino ehkäistä kirjanpainajan kaltaisten metsätuholaisten leviämistä puusta toiseen. Niiden leviämisvauhti hidastuu ja parhaassa tapauksessa voi jopa pysähtyä kokonaan.

Sekapuusto herättää myös kysymyksiä metsänomistajille. Onko sekapuuston kasvattaminen jatkuvapeitteisenä jaksollista kasvatusta tehokkaampi tapa varautua ääriolosuhteiden aiheuttamiin tuhoihin? Kasvupaikka ratkaisee, ja Jäppinen suositteleekin valitsemaan kasvatustavan kunkin kasvupaikan olosuhteiden mukaan.

Sekapuustoisuus on tärkeä osa metsän terveydenhoitoa. Eri puulajeista koostuva, monimuotoinen metsä kestää paremmin erilaisia tuhoja. Sillä on myös myönteinen vaikutus metsänomistajan talouteen.

Kierto lähtee uudistamisesta

”Jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Stora Enson metsäasiantuntijat osaavat neuvoa metsänomistajia kummassakin lajissa”, Jäppinen sanoo. ”On kuitenkin selvää, että esimerkiksi maannousemasienen saastuttamaan kuusikkoon ei jatkuva kasvatus sovi.”

Kokenut ammattilainen muistuttaa, että metsänuudistamisessa nykyisin käytettävä taimiaines on kasvatettu parhaista mahdollisista siemenistä. Taimet ovat paitsi hyväkasvuisia, myös terveitä ja erilaisiin olosuhteisiin sopivia – kunhan jo töiden suunnittelussa ne osataan ohjata oikeille kasvupaikoille.

Pyrkimys useista eri puulajista koostuviin metsäkuvioihin sisältyy kaikkien metsänhoitotöiden työohjeisiin.

”Meillä voi esimerkiksi olla kolmen hehtaarin uudistettava kuvio, johon kuuluu sekä kuivia mäkiä että kosteita ja reheviä notkoja. Kuvion eri osille voidaan aivan hyvin istuttaa eri puulajeja, niiden luontaisten ominaisuuksien mukaan.”

Tähtääminen useista eri puulajista koostuviin metsäkuvioihin sisältyy nykyisin kaikkien niiden metsänhoitotöiden työohjeisiin, joita Stora Enso tarjoaa omille metsänomistaja-asiakkailleen. Aina sekapuuston aikaansaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Se koskee erityisesti karuimpia mäntykankaita.

Ajatus mukana kaikissa kasvatuksen vaiheissa

Taimikon varhaisperkaus, eli kasvatettavia taimia haittaavan vesakon poistaminen, kannattaa aina tehdä kasvatettavan pääpuulajin eduksi. Kun taimikkoon mennään seuraavan kerran ja harvennetaan kasvatettavaksi ajateltuja puita sopivaan tiheyteen, koittaa sekapuuston luomisen aika. Silloin taimikon täydentäjiksi kannattaa jättää ennen kaikkea siemensyntyisiä lehtipuita kanto- ja juurivesojen sijaan.

Kasvupaikalle sopiva lehtipuu­sekoitus huomioidaan myös aikanaan koittavissa harvennushakkuissa. Jo PEFC-sertifioinnin kriteeristökin edellyttää, että metsätalouden eri toimenpiteissä jätetään ja säästetään elävien säästöpuiden ja kuolleiden puuyksilöiden lisäksi sekapuustoa ja tiheikköjä.

Kun metsikkö päätetään aikanaan uudistaa, kannattaa hakkuualalle pystyyn jätettävissä puuryhmissä suosia haapojen ja koivujen kaltaisia, alalle luontaista taimiainesta tuottavia lehtipuita. Näin metsän terveydelle tärkeä sekapuusto pysyy mukana koko sen kiertoajan.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2023

Teksti: Martti Linna 
Kuvat: Pasi Salminen / Stora Enso

Tuoko kantava tela hankikannon keskelle kesää?
Lue kirjoitus
Muista kirjata kulut metsäveroilmoitukseen
Lue kirjoitus
Puulajien ABC: Rauduskoivu
Lue kirjoitus