eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Tammi on kaunis ja arvostettu puulaji, jota voidaan kasvattaa jopa Keski-Suomen korkeuksilla asti. Ylväs puulaji tarjoaa miellyttävän elinympäristön monille harvinaisille kasvi-, sieni- ja eläinlajeille.

Ominaisuudet

Tammi kiinnittyy tukevasti maahan vahvan, jopa kymmenen metrin syvyyteen työntyvän paalujuurensa sekä tanakoiden sivujuurtensa avulla. Kun olosuhteet ovat otolliset, tammi kasvattaa itselleen paksun rungon, jämerän, rungosta poispäin kurottuvan oksiston sekä leveän latvuksen. Tammi voi kasvaa jopa 30-metriseksi ja sen rungon paksuus saattaa ylittää 1,5 metriä. Mitä enemmän tammella on vapaata tilaa ympärillään, sitä lyhyemmäksi ja leveämmäksi puu kasvaa.

Tammen lehdet ovat paksuja ja nahkamaisia, tummanruskea kaarna puolestaan paksua ja syväuurteista. Mielenkiintoinen piirre tammessa on se, että puu ei välttämättä pudota kaikkia lehtiään talveksi. Keväällä tammi kuitenkin kasvattaa uudet lehdet verrattain myöhään, sillä versot ovat arkoja hallalle.

Tammen puuaine on lujaa, kovaa, painavaa, tiheäsyistä sekä lahon- ja vedenkestävää. Etenkin tummempaa sydänpuuta arvostetaan laadukkaana rakennusmateriaalina ja huonekalujen raaka-aineena. Pintapuu on sydänpuuta ohuempaa ja vaaleampaa.

Kasvupaikka ja levinneisyys

Tammi on yleinen puu Euroopassa ja osissa Aasiaa. Suomessa kasvava metsätammi on levinnyt lähinnä etelä- ja lounaisrannikolle sekä Ahvenanmaalle. Se menestyy kuitenkin jopa Keski-Suomen korkeuksilla, pihapuuna pohjoisemmassakin.

Moniin muihin jaloihin lehtipuihin verrattuna tammi on sitkas laji. Se viihtyy parhaiten ravinteikkaassa ja kosteassa lehtometsässä, mutta selviytyy myös karummassa kangasmaisessa maaperässä ja savimailla. Tammi soveltuu hyvin myös peltojen metsittämiseen. Kuivuutta tai seisovaa vettä tammi ei siedä, ja menestyäkseen se tarvitsee riittävästi valoa.

Vaikka Suomessa tammesta ei voi koskaan tulla valtalajia, voi ilmaston lämpeneminen parantaa sen elinmahdollisuuksia. Tammen kantoja vahvistamalla luontomme biodiversiteettiä voidaan monipuolistaa merkittävästi. Tammi nimittäin tarjoaa otollisen elinympäristön monille harvinaisille tai uhanalaisille hyönteis-, sieni- ja kasvilajeille.

Elinkaari ja kasvatus

Hyvällä kasvupaikalla tammi leviää tehokkaasti terhojensa avulla. Tammi alkaa tuottaa terhoja kuitenkin vasta kypsemmällä iällä ja terhojen vuotuisissa tuotantomäärissä voi olla suuriakin eroja. Tammi pudottaa terhot lähimaastoon, mutta linnut ja jyrsijät kuljettavat niitä kauemmas emäpuusta. Otollisissa olosuhteissa tammi kasvaa ripeästi ja se voi elää jopa satojen vuosien ikäiseksi.

Tammi ja kuusi sopivat hyvin yhteen, joten niitä voidaan kasvattaa rinnakkain. Kasvatukseen soveltuvat perimältään monimuotoiset ja laadukkaat taimet sekä terhot. Tammimetsikön perustamiseen on useita vaihtoehtoja, joihin voi perehtyä esimerkiksi Luken Puulajiraporttiin tutustumalla .

Kasvun haasteet ja uhat

Vahva juuristo suojelee tammea myrskytuhoilta ja lumikuormaakin tammi kestää yleensä hyvin. Tammen lehdet maistuvat monien hyönteislajien toukille, mutta lehvästö kokee vain harvoin täydellisen tuhon. Tammen puuaines ei kiinnosta tuholaisia sen korkean parkkihappoisuuden vuoksi. Suurimman riskin tälle ”metsien majesteetille” aiheuttavatkin hirvieläimet, jyrsijät ja jänikset, jotka käyttävät taimia mieluusti ravintonaan. Onnistunut viljely edellyttää usein taimien suojaamista, mikä nostaa perustamiskustannuksia.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2022

Teksti: Tuomas I. Lehtonen 

Kuva: Adobe Stock

Juttusarja tutustuttaa sinut Suomen kolmeen yleisimpään talouspuulajiin ja yhteen jalopuuhun, joka voi tulevaisuudessa rikastuttaa talousmetsiämme. Juttusarjan asiantuntijana toimii Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.

Yö taivasalla – nuku yö ulkona
Lue kirjoitus
Kaksi hyllykilometriä Stora Enson historiaa
Lue kirjoitus
Puulajien ABC: Kuusi viihtyy varjoisemmillakin kasvupaikoilla
Lue kirjoitus