eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Stora Enson pitkästä historiasta on kertynyt hyllykaupalla tarkasti valikoitua arkistomateriaalia. Tutkijat ja muut metsäjätin historiasta kiinnostuneet voivat tutustua tallennettuun tietoon Suomen elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä.

Pitkä ja vaiherikas Stora Enson historia avautuu varmasti jokaiselle, joka näkee yrityksestä ja sen edeltäjistä kertyneet loputtomat kansiojonot. Työpaikkani Mikkelissä on Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto Elka, jonka arkistomakasiineissa on yhteensä 1 900 hyllymetriä metsäyhtiön toiminnasta kertovaa tietoa. Kahden kilometrin haamuraja on lähellä, sillä uutta arkistoitavaa kertyy keskimäärin 50 hyllymetrin vuosivauhtia.

Elka sai Enso-Gutzeitin arkistot hoidettavakseen 1980-luvun alussa, ja sittemmin yhteistyö on jatkunut Stora Enson kanssa. Vanhimmat arkistomateriaalit ovat tila-asiakirjoja 1600-luvulta. Tallessa ovat myös Hans Gutzeitin 1870-luvulla Kotkaan perustaman Norjan sahan keskeiset asiakirjat. Kaikkiaan Stora Enson arkistossa on tallessa yli 230 yhtiön, tehtaan ja toimintayksikön materiaalit.

Stora Enson historia
Elkan arkistomakasiineissa on yhteensä 1 900 hyllymetriä Stora Enson toiminnasta kertovaa tietoa, kertoo Heljä Strömberg.


Olen työskennellyt Elkassa ja Stora Enson parissa vuodesta 1999 lähtien. Olen tutustunut hienoihin ihmisiin ja etsinyt arkistoitavaa materiaalia lukuisten Stora Enson tehtaiden kellariarkistoista. Työssäni neuvon Storan Enson työntekijöitä arkistomateriaalin valinnassa, otan materiaalia vastaan ja siirrän ne arkistokansioihin. Etsin tarvittaessa myös tietoja ja valokuvia erilaisiin tarkoituksiin. Työni on todella monipuolista, ja juuri siksi pidän siitä niin paljon.

Materiaalit siirtyvät arkistointiin tavallisesti noin 10–20 vuoden viiveellä. Nyt käsittelen pääasiassa 2000-luvun alkupuolen aineistoja. Viime vuonna lopetettu Veitsiluodon paperitehdas muodostaa tässä jonkinlaisen poikkeuksen, sillä alan taltioida tehtaalta tulevaa materiaalia kokonaisuutena vielä tämän vuoden aikana. Valtaosa minulle saapuvasta aineistosta on vielä mapitettua, mutta lähestyvä digimurros alkaa näkyä jo cd- ja dvd-levyjen sekä muistitikkujen muodossa.

Metsäyhtiön vaiherikas historia tulee esiin kerätystä materiaalista, jota on aina henkilökorteista karttakuviin ja monenlaiseen kirjeenvaihtoon asti.

Stora Enson historiassa minua hämmästyttää se, miten laajasti erilaisia tuotteita yhtiö on valmistanut. Sellun, paperin, kartongin ja sahatavaran lisäksi yhtiö on tuottanut muun muassa valmistaloja, mäntysuopaa ja insuliittia. Laivanvarustamotoiminnastakin löytyy kokemusta.

Luetteloin arkistoaineistot ja teen kuvaukset tietokantaan, jotta arkistojen käyttäjät löytävät haluamansa tiedot mahdollisimman helposti. Työni ensimmäisinä vuosina kävi välillä mielessä, että tarvitsisin avukseni seitsemän eri alan insinööriä ja kokeneen kirjanpitäjän. Sen verran laajalla kentällä metsäjätti on operoinut.

Stora Enson historiasta itselleni ovat jääneet erityisen hyvin mieleen esimerkiksi Norjan sahan ja Kaukopään sellutehtaan perustaminen, Enson tuotantolaitosten jääminen itärajan taakse Talvisodan rauhassa sekä metsäosaston laivasto-osaston merkitys Saimaalla.

Arkistoija ei saa kuitenkaan keskittyä pelkästään historian ydinkohtiin, sillä on vaikea tietää, mitä asioita tulevaisuudessa halutaan tutkia. Tietoa pitää tallentaa monipuolisesti. Siksi arkistosta löytyy virallisten pöytäkirjojen ja toimintakertomusten lisäksi esimerkiksi piirustuksia, karttoja, valokuvia, henkilökortteja ja monenmoista kirjeenvaihtoa. Niiden tulisi kertoa tuleville sukupolville, millaisia yrityksen prosessit ovat olleet ja millaiset ihmiset niitä ovat pyörittäneet.

Ennen tutkijat tulivat Elkan tutkija­saliin tutustumaan kirjoituskoneella kirjoitettuihin arkistoluetteloihin. Nyt arkistoluetteloihimme voi tutustua elka.fi-sivuston tietokannassa. Mielenkiintoisia aineistoja voi tilata kaukolainaksi muihin arkistoihin tai tulla tänne niihin tutustumaan. Osalle alle 25- tai 30-vuotiaasta aineistosta tosin on asetettu käyttörajoituksia, ja niiden käyttö edellyttää tutkimuslupaa.

Elkan verkossa verkkomateriaaleihin, esimerkiksi valokuviin, voi kuka tahansa vapaasti tutustua. Olemme koonneet elka.fi-sivulle kuvakollaaseja yritysten arkistoaineistoista. Omaan työhöni kuuluu myös Elkan Facebook– ja Instagram-tilien päivittäminen. Pyrin löytämään some-postauksiin muun muassa mielenkiintoisia valokuvia ja vanhoja mainoksia. On hienoa, jos ne saavat ihmiset kiinnostumaan historiasta.

Heljä Strömberg on Elkan tietopalvelusihteeri. Hän on työskennellyt Stora Enson historian parissa yli kahden vuosikymmenen ajan. Heljän vastuulla on varmistaa, että jälkipolville muodostuu kattava ja kokonaisvaltainen kuva Stora Enson toiminnasta.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2022

Kuva: Pihla Liukkonen

Nuorten ammattilaisten suhde metsään
Lue kirjoitus
Moniyrittäjän matkassa
Lue kirjoitus
Venäjän tuontipuu korvataan kotimaan hankinnalla
Lue kirjoitus