Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on aina monen ikäisiä ja kokoisia puita, joista poistetaan vain osa kerrallaan. Kun kasvupaikka on sopiva ja hyvin luontaisesti uusiutuva sekä metsä valmiiksi kerroksellinen, jatkuva kasvatus voi olla varteenotettava vaihtoehto.
Metsänomistajalla on vuoden 2014 metsälakiuudistuksen jälkeen ollut mahdollisuus uudistaa metsänsä avohakkuun ja luontaisen uudistamisen lisäksi siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen eli eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. Jatkuvasta kasvatuksesta käytetään myös nimitystä peitteinen metsänkasvatus. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hyvä vaihtoehto etenkin maisemallisesti herkkiin kohteisiin, kuten virkistyskäyttömetsiin ja lähimetsiin, sillä maisemaan ei aiheudu avohakkuun kaltaista suurta näkyvää muutosta. Jatkuvaa kasvatusta voi harkita vaihtoehtona esimerkiksi moniin turvemaiden metsiin ja metsiin, joissa on jo paljon elinvoimaista alikasvos puustoa.
”Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hyvä vaihtoehto etenkin maisemallisesti herkkiin kohteisiin”
Vastuulliseen metsänhoitoon kuuluu myös velvoite huolehtia metsien uudistumisesta. Jatkuvaan kasvatukseen soveltuvan metsän tulee olla terve ja sen luontaisen uudistumiskyvyn pitää olla hyvä, jotta puustolla olisi tulevaisuudessa hyvät edellytykset kasvaa ja kehittyä. On hyvä muistaa, että myös jatkuvan kasvatuksen hakkuissa tulee toteuttaa luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, kuten lahopuun ja säästöpuiden jättämistä metsiin.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmistä on vielä varsin lyhyeltä ajalta tutkimustietoa. Muutamia selkeitä tunnistettuja asioita jatkuvan kasvatuksen kohteen valinnassa on. Tiedetään esimerkiksi, että runsas rahkasammalpeitteisyys korpikuusikoissa ennustaa hyvää luontaista taimettumista, jolloin jatkuvalla kasvatuksella on onnistumisen edellytykset. Männyn ylispuuhakkuista on jo hyviä kokemuksia pohjoisesta Suomesta, siemenpuut voidaan jättää taimikon muodostumisen jälkeen antamaan kerroksellisuutta metsään. Suometsien hoidossa jatkuvapeitteinen kasvatus voi hyvin toteutettuna vähentää ojitustarpeita ja siten estää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Sen sijaan esimerkiksi juurikääpä uudistettavassa metsässä sulkee jatkuvan kasvatuksen menetelmät pois. Paksukunttaiset kuusikot eivät uudistu luontaisesti, joten niihin jatkuva kasvatus ei sovellu. Rehevimmillä kasvupaikoilla luontainen uudistuminen on haasteellista runsaan aluskasvillisuuden vuoksi.
”Stora Enson metsäasiantuntijat kuuntelevat metsänomistajan toiveita ja osaavat ehdottaa uudistettavan kohteen käsittelymenetelmäksi metsänomistajalle ja kasvupaikalle sopivaa menetelmää”
Paikalliset metsäasiantuntijamme osaavat neuvoa, soveltuuko jokin osa metsiköstä käsiteltäväksi jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Jokaisella metsänomistajalla on omat tavoitteensa ja näkemyksensä metsiensä käsittelystä. Stora Enson metsäasiantuntijat kuuntelevat metsänomistajan toiveita ja on koulutettu ehdottamaan uudistettavan kohteen käsittelymenetelmäksi metsänomistajalle ja kasvupaikalle sopivaa menetelmää.