Metsätaloudessa ansainnan saanti on vuosikymmenten työmaan takana, mutta ennen pitkää on myynnin aika joko harvennuksena tai uudistuksena.
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuvitus: Tomi Sunnarborg
Puun hinta muodostuu monen tekijän summana ja samassa leimikossakin puilla voi olla monta erilaista hintalappua. Stora Enson ostopäällikkö Pohjois-Suomessa Matti Härkönen, Itä-Suomen alueen metsäasiantuntija Saku Pirhonen ja Etelä-Suomen alueen metsäasiantuntija Risto Hellä kertovat millä periaatteilla he ostajina puuston hinnoittelevat.
Myyjän kannalta merkittävää on tukkien osuus leimikossa, sillä sen hinta on selkeästi kuitupuuta korkeampi.
Puhelimitse kerrottavaa listahintaa puulle ei ole olemassa, vaan käytännössä poikkeuksetta hinta löytyy vasta palstalle jalkautumisen jälkeen. Kuitupuun lisäksi metsistä etsitään sitä arvokkaampia tukkeja. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti sorvataanko niistä pylväitä, prässätäänkö oksatonta koivuvaneria vai eteneekö erikoislaatuinen puutavara hienopuuseppien käsiin. Puun hintaan vaikuttavat myös lähiseudun teollisuus sekä mailman markkinatilanne.
Aivan ensimmäiseksi moni miettii, onko juuri nyt hinnan puolesta oikea hetki myydä. Pitkään puualalla työskennellyt Risto Hellä sanoo, että taaksepäin katsoessa puun hinnassa näkyy selviä piikkejä, mutta niiden ennustaminen on vaikeaa ja hintahuiput ovat usein hyvin lyhyitä.
– Hintapiikkiin osuminen vaatii aikamoista harrastuneisuutta, ja lopputulos on niin monen asian summa, etteivät metsäalan ammattilaisetkaan osaa sitä käytännössä ennustaa, Hellä sanoo.
Asiantuntijat ohjaavat peilaamaan myyntipäätöstä metsän tilaan. Jos on aika harventaa tai hakata, päätös myynnin venyttämisestä parempaa aikaa odottaen voi kostaantua esimerkiksi myrskyvahinkoina.
– Itse kehotan usein laskemaan, miten paljon markkinahinnan pitäisi nousta kymmenessä vuodessa, että lykkääminen olisi tuolloin arvokkaampaa kuin nyt istutettu ja kasvun aloittanut uusi puusto, Pirhonen vertaa.
Myyjän kannattaa toki olla herkkänä markkinatilanteen suhteen. Juuri nyt takana on poikkeuksellisen leuto ja Lappia lukuun ottamatta vähäluminen talvi. Talvileimikoita on jäänyt hakkaamatta tiettömien taipaleiden takana.
– Takana on hankala vuosi, joten jos palstalta kulkevat puut tehtaalle milloin vain, sillä on ehdottomasti positiivinen vaikutus hintaan, Hellä sanoo.
Ensin tutustutaan digiaineistoihin
Tiestö ja puiden varastointipaikat ovat ensimmäisiä asioita, joihin ostajat kiinnittävät huomiota. Tieoikeudet vaikuttavat kuljetuskustannuksiin, ja maasto ratkaisee mihin vuodenaikaan palstalle päästään korjuutöihin. Pirhonen huomauttaa, että useat korjuuyrittäjät ovat investoineet motojen superkantaviin teloihin, joten turvemaalle päästään nykyisin aiempaa varmemmin töihin. Mitä suuremmalla puuajoneuvolla päästään lähelle palstaa, sitä vähemmän kuljetus rokottaa tiliä.
Tiestö ja puiden varastointipaikat ovat ensimmäisiä asioita, joihin ostajat kiinnittävät huomiota.
Jo alkuvaiheessa tiedossa on myös leimikon koko: vaikka puusto ja korjuuolosuhteet vaikuttavat lopulliseen hintaan, niiden merkitys vähenee palstan koon kasvaessa, ja suurelta alalta saakin pientä paremman nettohinnan.
Pienet leimikot eivät aina edes herätä ostohaluja, sillä kulujen osuus kasvaa liian suureksi. Metsäasiantuntijat kartoittavat tällöin rajanaapurit ja lähialueen potentiaaliset leimikot.
– Moni maanomistaja tietää tämän jo etukäteen, ja aivan hiljattain ostokäynnillä paikalla oli naapurikin valmiina, Pirhonen sanoo.
Karttatietojen pohjalta ostajilla on ennakkooletus korjuuolosuhteista ja yksityiskohdistakin. Leimikkoon tarkempi tutustuminen tuo vielä runsaasti lisätietoa.
– Kartta voi näyttää hyvän varastointipaikan, mutta turvallisuussyistä ilmajohto voi estää sen käytön, ja sen näkee vasta paikan päällä, Härkönen sanoo.
Harvennus vai päätehakkuu?
Jos leimikko on kasvanut valmiiksi päätehakkuuseen, puuston arviointi on yksinkertaisempaa kuin harvennuksessa. Ostaja käy läpi puulajit sekä niiden jakauman kuitupuuhun, tukkeihin ja mahdolliseen erikoispuutavaraan. Järeydet, kertymät ja ajomatkat syötetään kännykässä tai tabletissa pyörivään hinnoitteluohjelmaan, jota käytetään hinnoittelun tukena.
Harvennuksissa punnitaan puunkorjaajan ammattitaito, sillä kasvamista jatkamaan valitut puut määrittävät seuraavan myynnin arvon.
Hellä sanoo, että poistumajäreys vaikuttaa hintaan voimakkaasti, sillä suurista puista kertyy tehokkaimmin motteja, ja näin korjuukustannusten suhteellinen osuus pienenee.
– Tästä syystä varhaisperkausta ja taimikonhoitoa voi pitää sijoituksena tulevia hakkuita silmälläpitäen, sillä metsä järeytyy parhaimmin, kun haittana ei ole aluskasvillisuutta. Järeämmän rungon edullisemmat korjuukustannukset perustuvat työaikatutkimuksiin, Härkönen huomauttaa.
Varhaisperkausta ja taimikonhoitoa voi pitää sijoituksena tulevia hakkuita silmälläpitäen.
Korjuuyrittäjillä on eri taksat harvennuksille ja päätehakkuille. Ostajat sanovat, että harvennuksissa puunkorjaajan ammattitaito punnitaan, sillä kasvamista jatkamaan valitut puut määrittävät seuraavan myynnin arvon.
Harvennuksessa noin kolmasosa puustosta poistetaan. Puut ovat päätehakkuuta pienempiä, ja niiden poistossa aikaa kuluu jäljelle jäävien puiden varomiseen, joten korjuutaksa vähentää puista saatavaa hintaa.
Laatu ja sijainti ratkaisevat kysynnän
Leimikko on harvoin tasalaatuinen ja yksinomaan samaa puustoa. Palstalla kiertäessään ostaja kartoittaa laatutyvet, pikkutukit, pylväät, koivuvaneriainekset ja koivukuidun määrän. Myyjän kannalta merkittävin käänne on tukkien osuus leimikossa, sillä niiden hinta on selkeästi kuitupuuta korkeampi.
Itä-Suomessa Saku Pirhosen alueella Stora Enson omat laitokset odottavat oksattoman mäntytyven kauppoja.
– Harvennuksella tehdään parruja ja pikkutukkeja, ja tyvikoivut myydään erikoispuuna jalostettavaksi eteenpäin. Järeämmät kuusikot toimitetaan Varkauteen rakennuselementtitehtaan sorvitukeiksi, ja voidaan vaikka maksaa vähän enemmän, jos niitä saa tehtaan läheltä, Pirhonen listaa.
Hellä lisää, että mäntytukkien hankinnassa hinnoittelu on entisestään monipuolistunut ja laadusta ollaan valmiita maksamaan enemmän. Etelässä mäntytukkeja toimitetaan Stora Enson Honkalahden sahalle.
– Kyse ei ole vain järeydestä, vaan tietyt kriteerit parantavat sahauksen tuottavuutta, ja kriteerit täyttävien leimikoiden maksukyky on vain parantunut viime vuosina. Mäntytukki arvioidaan aina vain tarkemmin, ja se on tosi paljon leimikkokohtaista.
Oksakulmia ja koroja
Viimeistään puiden laadun arvioinnissa selviää palstakäynnin tärkeys. Risto Hellä sanoo, että runkojen suoruus on tärkeää sahauksen lisäksi myös kuitupuussa. Puiden oksaisuus ja oksien paksuus sekä tekniset viat, kuten koroutuminen ja katkenneet latvukset pannaan merkille. Esimerkiksi Honkalahden sahalle tukkia ostettaessa merkitystä on myös männyn niin sanottujen oksakiehkuroiden välimatkalla, eli puun pituuskasvulla ja vuosilustojen paksuudella.
Suomessa tuotetusta sahatavarasta peräti kolme neljäsosaa menee vientiin. Sertifikaatin puuttuminen laskee puusta saatavaa hintaa.
– Puun sisään ei tietenkään nähdä, mutta esimerkiksi 90 asteen oksakulma kertoo hyvästä laadusta.
Suomessa tuotetusta sahatavarasta peräti kolme neljäsosaa menee vientiin. Kansainvälisillä markkinoilla kestävästi hoidettu metsä puutavaran alkuperänä on asiantuntijoiden mukaan jatkuvasti kysytympi asia. Sertifikaatin puuttuminen laskee puusta saatavaa hintaa.
Yleisin sertifikaatti on PEFC, joka on jokaisella metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä. Yhdistykseen kuulumattomana sertifikaatin voi saada esimerkiksi Stora Enson kautta ilmoittautumalla. Osittain tiukempi FSC-sertifikaatti tulee hakea erikseen, ja käytännössä sitä suositellaan yli 50 hehtaarin metsäomaisuudelle, sillä hallinnon määrä kasvaa. Sertifikaattien erona on muun muassa metsänhoidon ulkopuolelle jäävän puuston osuus.
– FSC-ryhmään kuuluvien metsien monimuotoisuus otetaan korostetusti hakkuissa huomioon, ja samalla korjuusta saa paremman kantorahan. Sertifikaatti voi olla metsänomistajalle muutenkin hieno asia, kun ympäristön suojelun merkitys kasvaa.
Metsää myydään nyt etänä
Perinteisesti puustoa on menty arvioimaan yhdessä myyjän kanssa, mutta metsänomistamisen kaupungistumisen myötä metsäasiantuntijat suuntaavat leimikkoon useimmiten itsekseen. Stora Enso myös tarjoaa aiempaa enemmän raivaus- ja lannoituspalveluita metsänomistajille, jotka eivät harrasta itse metsänhoitotöitä.
Stora Enson ostajien puheissa korostuvat edelleen pitkät, jopa vuosikymmenten mittaiset asiakassuhteet, jotka jatkuvat sukupolvienkin yli.
– Korona-aika näkyy tietysti siinä, ettei kahveja päästä juomaan, mutta ei ole edelleenkään tavatonta, että ensin vaikka saunoa ropsautetaan ja vasta sen jälkeen kirjoitetaan nimet alle, Härkönen sanoo.