Vuoden 2014 alussa sekä metsälaki että niin sanottu ötökkälaki muuttuivat merkittävästi. Myös metsänhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin tehtiin muutoksia.
Metsänomistajien vapaus metsänkäsittelyssä lisääntyy
Metsälaista poistettiin vuoden alussa uudistamishakkuiden ikä- ja järeyskriteerit. Näin metsänomistaja voi hakata puuta oman taloudellisen tarpeensa mukaan. Lakimuutos mahdollistaa myös ns. metsän jatkuvan kasvattamisen. Uuden puusukupolven aikaansaaminen säilyy edelleen metsänomistajan ehdottomana velvollisuutena.
Lakimuutokset pyrkivät turvaamaan erityisen tärkeät elinympäristöt eli lakikohteet muun muassa tavoittelemalla parempaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Lakikohteiden määrittelyä on selkeytetty ja niiden sallittu käsittely on säännöstasolla aikaisempaa paremmin määritelty. Mikäli lakikohteen taloudellinen merkitys on vähämerkityksellistä suurempi, Metsäkeskus voi myöntää sen hakkuulle poikkeusluvan. Vähämerkitykselliseksi lakikohde katsotaan, kun sen arvo on alle 4 % metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta tai alle 3000 euroa. Viranomaisen antama lakikohdetta koskeva ennakkotieto on muuttunut maksuttomaksi.
Metsänkäyttöilmoitus tulee muutosten jälkeen tehdä viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Metsän uudistamisessa metsänomistajan tulee saada aikaan riittävän tiheä, tasainen taimikko, jonka keskipituus on 0,5 metriä. Velvoite tulee täyttää 10-25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, metsän maantieteellisestä sijainnista riippuen. Velvollisuus taimikon perustamisilmoituksen tekemiseen on poistunut.
Kuusipuutavara pois metsästä aikaisemmin
Metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säännöksiä on muutettu siten, että se koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää 10 senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Kuusipuutavara on maan etelä- ja keskiosissa vietävä pois hakkuupaikalta ja välivarastosta aikaisempaa käytäntöä aikaisemmin. Maa on jaettu etelä-pohjoissuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen. Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Vaihtoehdot poiskuljetukselle on lueteltu laissa.
Suomen metsäkeskukselle on annettu aikaisempaa laajempi valtuus tarkastaa asioita sekä maastossa että kirjanpidossa. Ammattimaiselle toimijalle on säädetty velvollisuus hoitaa omavalvonnan avulla lain säännösten parempaa noudattamista omassa toiminnassaan. Lain säännösten laiminlyönti voi johtaa maanomistajan korvausvelvollisuuteen, mikäli siitä aiheutuu vahinkoa naapurimetsälle. Tällainen velvollisuus on myös valtiolla.
Metsänhoitomaksu poistuu, kilpailu palvelujen tuottamisessa mahdollistuu
Metsänhoitoyhdistyslain muutokset sisältävät luopumisen pakollisesta metsänhoitomaksusta. Vuoden 2013 metsänhoitomaksu maksetaan kuitenkin vielä ensi syksyn veronkannon yhteydessä.
Uusi laki mahdollistaa paremmin kilpailun palvelujen tuottamisessa metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistykset säilyvät erityislakiin perustuvina yksityisoikeudellisina yhdistyksinä, jotka rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoimintansa tuotoilla. Aatteellisina yhdistyksinä ne voivat tarjota metsänomistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä palveluja, kuten neuvontaa ja koulutusta, metsänviljelyä, taimikonhoitoa, leimikkosuunnitelmien laadintaa ja puunkorjuupalveluja. Varsinainen elinkeino- ja ansiotoiminta on järjestettävä tällaista toimintaa varten tarkoitetussa yhteisömuodossa, kuten osakeyhtiössä.
