
Elämäntapamme kestämättömyyttä peräänkuuluttavat kampanjat vyöryvät vastaan toinen toisensa jälkeen. Jokainen ihminen tuntee monia tapoja vähentää saasteita ja turhaa kulutusta. On yleisesti tiedossa mitä pitäisi tehdä, mutta asiat tuntuvat tapahtuvan liian hitaasti. Metsä kuitenkin lienee kokonaisuutena se alue, jossa ilmastonmuutosta voidaan ehkä helpoimmin ehkäistä oikeilla käyttö- ja hoitotoimenpiteillä.
Uusiutuvalla puulla voidaan korvata monia fossiilisia raaka-aineita. Hyvin hoidettu kasvava metsä sitoo runsaasti hiilidioksidia, kun taas hoitamaton metsä saavuttaa ennen pitkää tasapainotilan, jossa kasvaminen ja lahoaminen kompensoivat toisiaan.
”Rakenna mieluimmin puusta, sillä se on uusiutuva luonnonvara ja se sitoo hiiltä”
Rakentamisessa ilmastoystävällisyys on jostain syystä monelle vähän vieraanlainen käsite, vaikka jo vuosien ajan on rakennettu matala-, passiivi-, nolla- ja plusenergiataloja energian kulutuksen vähentämiseksi. Talonrakentajan ilmastoystävällisyys alkaa jo tontin valinnasta. Rakenna naapureidesi kanssa yhteisiä tiloja, joten kannattaa olla mahdollisimman lähelle heitä. Älä valitse hetteikköä, sillä sen täyttäminen aiheuttaa lisää päästöjä. Suuntaa talosi oikein aurinkoon ja tuuleen, sillä niillä säästät tulevaisuudessa melkoisesti. Rakenna mieluimmin puusta sillä se on uusiutuva luonnonvara ja se sitoo hiiltä. Puu on myös kierrätettävä raaka-aine. Rakenna vain välttämättömät neliöt ja kuutiot. Älä unohda puutarhaa ja kasvimaata. Imeytä kaikki puhtaat vedet maahan. Hoida päivätyösi mieluimmin etätyönä tai asu riittävän lähellä työpaikkaasi sekä julkisen yhteyden varrella. Lämmitä auringolla, tuulella, maalämmöllä tai lähimetsän puuenergialla. Eristä kunnolla ja tee mieluimmin plusenergiatalo.
Silloin kun olin lapsi, ainoat koneet kotona olivat isän partakone ja silppukone. Molemmat olivat manuaalikäyttöisiä. Silppukoneella pätkittiin olkia tai heiniä eläinten tarpeisiin. Muut välineet ja laitteet olivat työkaluja, joita tarvittiin jokapäiväisessä elämässä. Liikkuminen ja kulkeminen tapahtuivat jalkaisin, hiihtäen, hevosella tai pyörällä, paitsi jos menimme kaupunkiin, se tapahtui höyrylaivalla. Kaikki ruoka kasvoi pellolla tai metsässä, kaloja lukuun ottamatta. Kaupasta ostettiin vain pääasiassa suolaa ja kahvia. Lämmintä saatiin polttamalla puita uuneissa. Päästöjä silloin aiheutti puiden polttaminen, eläinten kasvaminen ja tietysti ihminen itse. Ilmastoystävällisyys oli kuitenkin silloin minun mielestä parasta mahdollista.
”…paitsi jos menimme kaupunkiin, se tapahtui höyrylaivalla”
Olemme huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Maailmanpankki arvioi äskettäin, että jo 50 vuoden päästä lämpötila voi olla noussut monta astetta, jolloin ruuantuotantoa uhkaavat suuret vaikeudet. Ilmastoystävälliset ratkaisut eivät synny yksin valinnoista ruokakaupassa, vähän kuluttavan auton ostamalla tai toimiston nurkassa suunnittelemalla. Ilmastoystävällisyys pitää aloittaa ympäristöstä, resurssien tehokkaasta käytöstä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, kaavoituksesta ja tietysti myös koulutuksesta.

