Roimasti lisää kasviksia ja ateriarytmi kuntoon – siinä ravitsemusasiantuntija Patrik Borg kertaa tärkeimmät tärpit terveelliseen syömiseen. Herkuttelukin on täysin sallittua, kunhan ravitsemuksen perusasiat ovat kunnossa.
Rasvat pois. Ei voissa paistettua! Sokerit pois. Ei kakkua mummon juhlilla! Hiilarit pois. Ei enää lempileipää! Kuulostaako terveellinen ruokavalio tältä – tylsältä ja tiukkapipoiselta? Ravitsemusasiantuntija kumoaa moisen ajattelun ja heittää kieltolait romukoppaan. Rennon syömisen puolestapuhuja Patrik Borg ehdottaa käänteistä ajattelua.
Keskitymme turhan usein siihen, mitä ei pitäisi syödä. Se on huono lähtökohta. Kun keskitymme mieluummin siihen, mitä pitäisi syödä, alkaa myönteisiä muutoksia tapahtua, sanoo ravitsemusasiantuntia Borg.
”Keskitymme turhan usein siihen, mitä ei pitäisi syödä. Se on huono lähtökohta.”
Ruokaan ja syömiseen pitäisi siis suhtautua joustavasti, ei ollenkaan pilkkua viilaten tai taulukoita tuijottaen. Ruokailuun pitää kuulua hauskuus ja nautinnollisuus.
Mitä enemmän ruokaan liittyy jännitteitä ja kieltäytymisiä, sitä vähemmän keho kertoo, mikä on esimerkiksi sopiva määrä. Negatiivisuus ja ylikontrolli kääntävät tutkimusten mukaan mielen nurinpäin. Syntyy kielletyn hedelmän himo. Syöminen pitäisi kokea niin, että se on kivaa, ja mistään ei jää paitsi, Borg kiteyttää.
Ravitsemusasiantuntija Borg tapaa vastaanotollaan ihmisiä elämän kaikilta aloilta, huippu-urheilijoista duunariin ja toimistotyöläisestä metsämieheen. Borgin havaintojen mukaan vain 10 prosenttia ihmisistä syö oikeasti hyvin. Kuitenkin ruoalla on valtaisa merkitys hyvinvointiin ja terveyteen. Lukuisten tutkimusten perusteella tiedämme, että tietynlainen ruoka auttaa lähes kaikkiin vaivoihin ja sairauksiin.
Terveellisyyttä tavoitellessa ei kuitenkaan tarvitse tehdä valtavia kompromisseja. Tarkoitus ei ole syödä tylsän makuista ruokaa.
Jos ahven maistuu parhaalta, kun sen paistaa voissa, niin tietysti se valmistetaan niin. Tai ilman muuta valitaan täysrasvainen halloumi, jos se tuottaa nautinnon. Tärkeintä on, että ruoka maistuu hyvälle.
Kakku ja kekkeritkin toisinaan kuuluvat hyvään ruokavalioon, kunhan limsoja ja mehuja ei nauti joka päivä. Herkkujen kohtuus tulee oikeastaan itsestään, kun ravitsemuksen perusasiat ovat kunnossa, vakuuttaa Borg.
Mutta mitkä ovat niitä olennaisia perusasioita, jotka useimmilla ovat Borgin mukaan pielessä. Mihin siis sinä ja minä voisimme tarttua heti tänään? Kaksi asiaa ovat ylitse muiden: ateriarytmi ja kasvikset.
Kasviksia lisää!
Keskeinen avain terveellisempään ruokavalioon ovat kasvikset eli vihannekset, hedelmät ja marjat. Patrik Borg lisäisi kasvisten osuutta lautasellamme roimasti, jopa puolet lisää. Silloin ruokavaliolla alkaisi olla oikea suunta.
Monet eivät hahmota, että ruokavalio ei voi olla hyvä, jos ei ole kasviksia. Sokeri tai rasvat ovat pikkuasioita, jos tämä perusasia ei ole kunnossa, Borg painottaa.
Kasvisten lisääminen voi näkyä hyvinvointina nopeastikin.
Kasvikset vaikuttavat laaja-alaisesti lähes kaikkeen. Muun muassa verenpaine ja kolesteroli laskevat. Reumaoireet voivat helpottaa. Unen laatu ja ihon kunto voivat parantua, Borg luettelee muutamia.
Kasvisten käyttöön vaikuttavat vahvasti tottumukset. Tapaamme ajatella pääruokapainotteisesti. Syödäänkö tänään lihaa, kalaa vai kanaa? Tehdäänkö karjalanpaistia, jauhelihakastiketta, kanankoipia, possunkyljyksiä, nakkikastike vai lehtipihvit? Kauppalappukin kirjoitetaan sen mukaan. Kasvikset mietitään lisukkeina, ehkä pari viipaletta kurkkua ja kaksi kirsikkatomaattia lautasen reunalle. Monissa muissa kulttuureissa ajatus on toisin päin. Kasvikset ovat olennainen osa ruokaa.
Kun kysyn vastaanottotyössä, kerro viisi nopeaa kasvispainotteista ruokaa, jotka valmistuvat vartissa, eivät ihmiset pysty sanomaan.
Kasvisten käyttöä pitää siis opetella ja harjoitella, jotta kasvikset eivät olisi tylsän makuisia. Keittokirjoista ei ainakaan ole pulaa. Borg mainitsee muutaman esimerkin: wokkiruuat, lämmin salaatti, laatikot.
”Kasvisten käyttö on opettelukysymys. Oivallettuaan tämän useimmat ihmiset lähtevät kokeilemaan”
Kasvisten käyttö on opettelukysymys. Oivallettuaan tämän useimmat ihmiset lähtevät kokeilemaan. Jos kokeilee, niin löytää.
Mistä sitten tietää, että kasviksia on syöty päivässä tarpeeksi, se puoli kiloa?
Vihanneksia, hedelmiä tai marjoja pitää olla joka aterialla. Yhteensä 5-6 nyrkin kokoista annosta päivässä. Tähän kun lisäät vielä pari kourallista pähkinöitä välipalana tai ruokaan, olet menossa oikeaan suuntaan, kannustaa Borg.
Ateriarytmi kuntoon
Toinen olennainen tekijä Patrik Borgin linjaamassa hyvässä ravitsemuksessa on ateriarytmi. Säännöllinen ruokailu, johon kuuluu aamiainen, lounas, välipala ja illallinen on useimmille sopiva. Tasainen ruuan saanti vaikuttaa suoraan siihen, mitä ja miten paljon syö. Ihminen saattaa kokea esimerkiksi olevansa makeanhimoinen, mutta kyse onkin puutteellisesta ateriarytmistä.
Ateriarytmiä pitää muuttaa, jos päivän aikana pääsee tulemaan tosi kova nälkä. Tai illalla tulee outoja mielitekoja, ja syö paljon, vaikkei olekaan nälkä, kuvailee Borg.
Borgin mielestä naisten ja miesten ongelmat ateriarytmin suhteen ovat erilaisia. Miesten pulmana on, että aterioita jää väliin. Monet eivät syö aamiaista tai välipalaa lainkaan. Naiset puolestaan syövät ateriansa, mutta aivan liian kevyinä. Kahvi ja yksi leipäpala aamiaiseksi on liian vähän.
Lisää jykeviä aineksia. Aamupalalle esimerkiksi lisää proteiinia, marjarahkaa, banaani ja pari leipää. Välipalaksi myös pähkinöitä, ei pelkää hedelmää.
Syömme elämämme aikana noin 50 tonnia ruokaa. Noissa arjen ruokahetkissä piilee terveytemme perusavain ja samalla suuri nautinnon ja ilon lähde. Ravitsemusasiantuntija kannustaa syömään rennosti, kunhan olennaiset asiat ovat kunnossa. Eikä muutoskaan ole vaikeaa ja ikävää.
Paljon helpompaa on opetella uusia tottumuksia kuin olla jossakin lakossa tai esimerkiksi tiukalla painonhallintakuurilla. Kun kasviksia nauttii runsaasti lisää, alkaa painokin pudota, Borg lupaa.
