Metsänuudistamispäätöstä ei kannata lykätä

Metsä voidaan uudistaa istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti. Uudistamistapa valitaan kasvupaikan mukaan viimeistään päätehakkuuta suunniteltaessa. Vaihtoehdon valinnassa on ratkaistava, mitä puulajia kasvupaikalla voidaan kasvattaa.

Tärkein päätökseen vaikuttava tekijä on maaperän rehevyys. Puulajivalintaan vaikuttavat mm. alueen maalaji, juurikäävän yleisyys sekä alueella kasvanut edellinen puulaji. Metsänuudistukseen liittyy olennaisena osana myös oikein valittu ja riittävä maanmuokkaus.

  Laadukas uudistaminen antaa metsälle hyvät geenit

Metsänuudistaminen turvaa uuden metsän synnyn. Vanha puusto hakataan uudistettaessa pois ja tilalle perustetaan uusi taimikko luontaisesti tai viljellen, jotta kasvupaikalle syntyy tuottava ja terve metsä.

Näillä toimenpiteillä luot hyvän pohjan metsäsi uudistamiselle:

• Selvitä mitkä puulajit soveltuvat parhaiten sinun metsääsi
• Ota selvää mikä on sinun metsääsi parhaiten soveltuva uudistamisvaihtoehto: luontainen uudistaminen, kylvö vai istutus.
• Päätä mitä toimenpiteitä metsässäsi tehdään: hakkuualan raivausta, maanmuokkausta vai heinäntorjuntaa.
• Valitse materiaalit valittuihin toimenpiteisiin.

Muistathan, että metsäammattilaisemme voivat auttaa sinua kaikissa metsänuudistamiseen liittyvissä päätöksissä!

Tiesitkö? Metsänuudistamisen viivyttely lisää selvästi uudistuskustannuksia. Tästä syystä uudistamistoimenpiteiden suunnittelu kannattaa aloittaa jo päätehakkuun suunnittelun yhteydessä.
 

Metsänuudistaminen luontaisesti

Luontaisella uudistamisella tarkoitetaan uuden puusukupolven aikaansaamista hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden avulla tai uudistettavan alueen reunametsän siementämistä. Luontainen uudistaminen on yleistä karuilla ja karuhkoilla mäntykankailla, joilla ei ole kilpailevaa kasvustoa haittaamassa taimien kehitystä. Myös luontaisesti uudistettavat alueet muokataan aina.

Luontaisen uudistamisen heikkous on se, että sen onnistuminen on viljelyä epävarmempaa ja uuden puusukupolven syntyminen hitaampaa.

Luontaista uudistamista mäntymetsän kuiville kankaille

Luontaista uudistamista suositellaan männylle. Kohteiksi soveltuvat kuivahkot ja sitä karummat kankaat sekä turvemaat, kuten puolukka- ja varputurvekankaat. Alueella on oltava riittävästi hyvälaatuisia ja siemennyskykyisiä mäntyjä, joista siemenpuiksi jätetään 50-150 kpl/ha. Uudistamisalue raivataan eli poistetaan taimettumista haittaava risukko ja muokataan esimerkiksi äestämällä. Kun alue on taimettunut, siemenpuut poistetaan, mutta alueelle jätetään säästöpuita. Sopiva ajankohta poistaa siemenpuita on, kun taimikko on pienikokoista ja talvella lumen peitossa. Pienialaisia korpinotkelmia voi uudistaa luontaisesti kuuselle. Myös rauduskoivua voi uudistaa luontaisesti.

Uudistushakkuu on metsänomistajan kulta-aikaa                                                

Uudistamishakkuu on metsän kiertoajan taloudellisesti merkittävin toimenpide. Siinä korjataan talteen arvokkaimmat puut, josta kertyy pääosa kyseisen metsikkökuvion hakkuutuloista. Metsänomistaja on uudistamishakkuun jälkeen velvollinen huolehtimaan uuden taimikon perustamisesta ja vakiintumisesta. Metsänuudistamisesta päättää kuitenkin aina metsänomistaja, sillä uudistamishakkuuseen ei ole velvoitetta. Lue lisää Pääte- eli uudistushakkuu (linkki)

Milloin metsä uudistetaan?

Metsikön uudistamista suositellaan, kun puusto on järeyden tai iän perusteella taloudellisesti uudistamiskypsää. Tällöin metsikön tuotto on laskenut sellaiselle tasolle, että on sadon korjuun aika. Metsänomistajan kannattaa siirtää puustoon sitoutunut pääoma paremmin tuottavaan kohteeseen ja saattaa uusi metsä tuottamaan.

Metsäammattilaisemme auttavat metsän tuoton arvioinnissa ja käsittelyvaihtoehtojen vertailussa.

Tiesitkö? Eteläsuomalainen kuusikko suositellaan uudistettavaksi 70-90 -vuotiaana. Puuston järeys, rinnankorkeusläpimitta, on tällöin 26-32 senttimetriä. Puuston uudistuskypsyyteen järeyteen vaikuttavat mm. kiertoaikaiset harvennushakkuut ja lannoitukset, puuston terveys ja maapohjan rehevyys.