Lannoitus on piristysruiske havumetsälle
Metsän lannoituksessa lisätään maaperään ravinteita, joiden puute heikentää puuston kasvua tai terveyttä.
Kivennäismailla lannoitusta ei yleensä tarvita puuston terveyden kannalta, mutta lannoitus lisää kasvua. Ojitetuilla turvemailla ravinnepuutokset voivat merkittävästi alentaa puuston kasvua ja samalla heikentää ojituksen tuottoa.
Kasvatuslannoitusta suositellaan havupuumetsiköihin. Se tarkoittaa, että puuston järeytyminen nopeutuu ravinteita lisäämällä. Lannoitettavan metsän täytyy olla terve ja hoidettu sekä puuston kasvukuntoista. Paras taloudellinen hyöty saadaan varttuneissa kasvatusmetsissä ja uudistuskypsyyttä lähestyvissä metsiköissä. Niissä harvennus- tai päätehakkuut voidaan tehdä pian lannoituksen vaikutusajan päätyttyä eli noin 10 vuoden kuluttua.
Metsän terveyslannoitus kunnostaa maaperää ja puustoa. Terveyslannoituksen tarve johtuu ravinteiden epätasapainosta, joka voidaan päätellä puuston kunnon perusteella. Puut voivat olla monilatvaisia, neulasissa ja lehdissä näkyy värimuutoksia tai puiden latvat ovat kokonaan kuolleet. Ravinnetilanne voidaan epäselvissä tapauksissa selvittää neulasanalyysillä. Yksityinen metsänomistaja voi saada terveyslannoituksen toteuttamiseen valtion rahoitustukea metsätalouden rahoituslain perusteella.
Tiesitkö? Kasvatuslannoituksella voit saada Etelä-Suomessa 10-20%:n sisäisen koron investoinnillesi.
Jaa Twitterissä
Lähetä sähköpostilla
Yhteystiedot
Kuinka voimme olla avuksi? Metsäasiantuntijamme palvelevat sinua metsäsi sijaintipaikkakunnan mukaan. Lisäksi voit aina kääntyä minkä tahansa metsäpalvelupisteemme puoleen.