Viisaat verovinkit

On siinä lukuja muisteltavana, kun taas täyttelemme metsäveroilmoituksia. Todennäköisesti ulkomuistista kirjoittamastani verokanta yms. prosenteista osa meni väärin ja monta jäi huomioimatta? Toiset tykkäävät numeroista ja vero-oppaista, toiset ei. Minä en.

Joulukuun Terve Metsässä Paavo Heiskanen Joroisista kertoi tekevänsä vuosittain 30–40 kirjausta eMetsä® verokirjanpitoon. Melkoinen määrä ja tarkkana kuin porkkana saa olla, kun laskee lukuja ja alveja yhteen verolomakkeille.  Eipä ihme, että mieluummin antaa järjestelmän laskea. Huh.

Valitsin viisi vinkkiä vaivattomaan ja viisaaseen verotukseen:

1. eMetsän veropalvelu muistaa ja laskee verokannat puolestasi, kunhan vain talletat tositteelta luvut oikein.

2. Talleta puukauppatulo- ja menotositteet säännöllisesti kirjanpitoon, sillä joka tapauksessa joudut tekemään muistiinpanot jossain vaiheessa. eMetsässä saat tallennuksen vaivanpalkaksi:
a) selkeät muistiinpanot sähköiseen arkistoon tai paperitulosteena.
b) tallennus summautuu metsätalouden verolomakkeelle oikeaan kohtaan.
c) alv-vero summautuu kausiverolomakkeelle oikeaan kohtaan.
Kaikki siis samalla vaivalla kun teet muistiinpanoja!

3. Tallennuksen jälkeen numeroi alkuperäinen toiste ja mapita mahdollisen verotarkastuksen varalle.

4.  Lisää metsämatkat viikoittain kirjanpitoon. Näin saat selkeän sähköisen ja paperisen matkapäiväkirjan. Matkakulut ovat valmiina odottamassa joulukuussa verottajan vahvistamaa snt/km korvausta, joka päivittyy kirjanpitoon automaattisesti. Olen aivan varma, että sähköisessä kirjanpidossa tulee varmemmin ja oikeammin huomioitua matkakulut vähennyksinä.

5.  Hyödynnä metsävähennys, sillä se on merkittävin metsäverotuksen etuus. Metsävähennyspohjan tallennus tehdään yhden kerran kirjanpitoon ja tämän jälkeen järjestelmä huolehtii vähennyksen verolomakkeelle vuodesta toiseen. Sillä edellytyksellä, että on muistettu tehdä myös puukauppaa ja saatu tuloa.

eMetsä on Stora Enson metsäasiakkaille ilmainen, joten on se ainakin hintansa väärti.

Juha Hanni 

ps. Muistui tarina kymmenen vuoden takaa, kun oli pinta-alaverotuksen siirtymäaika. Osa oli valinnut puun myyntituloverotuksen, osa oli jättäytynyt pinta-alaverotukseen siirtymäajaksi. Puukauppalomaketta täyttäessä ostomies kysyi metsänomistajalta veromuotoa? Hieman mietittyään isäntä vastasi jämptisti: ”Pinomittavero”!

Kuvateksti: pitkiä pinoja = vertotettavaa tuloa