”Musta talvi, musta mieli”. Näin synkeästi päätin edellisen kirjoitukseni. Nyt on jo toisenlainen mieli, kun vuodenvaihteessa satoi lunta. Ainakin hetken on maa valkoinen. Pohjois-Suomessa lunta on jo myydä asti, sen totesin omalla metsätilallani kahlatessani joulunpyhinä.
Joulukuun Terve Metsässä (s. 30-31) kerrottiin metsän merkityksestä ihmisen psyykeeseen. Tutkimusten mukaan 20 minuutin kävely metsässä alentaa verenpainetta 6 pykälää. Ihminen rentoutuu, stressi vähenee ja voi keskittyä muuhun kuin päivänpolttavien ja ”tärkeiden” asioiden perässä juoksemiseen. Edellytyksenä tietenkin, ettei pelkää metsää, mörköjä tai eksymistä. Metsä on siis jokapojan terveyskeskus.
Minun on helppo yhtyä Terve Metsän artikkelin Kalevi Korpelan ajatuksiin. Vaikka palasin omalta metsäreissultani hikisenä, märkänä ja fyysisesti väsyneenä, olin virkistynyt. Tarkoitus oli jatkaa kesken jäänyttä askaretta Hannun-päivänä, mutta sankka lumisade muutti suunnitelmaani. Niin, Rovaniemen seudulla ei Tapanina eikä Hannuna tuullut, vaan satoi lisää lunta. Samaan aikaan Sulkavan mökillä rytisi puuta nurin ja tuli uutta remontoitavaa.
Metsä on upea paikka ladata akkuja tai purkaa paineita. Jokaisella olisi hyvä olla oma mielipaikka, jossa voisi käydä verenpainetta laskemassa. Minulle metsä on parhaimmillaan, kun saan mennä sinne yksin, ihmetellä, katsella ja kulkea ilman varsinaista päämäärää. Ja aivan erityisen mukavaa käyskentely on omassa metsässä, jonka sopukat tunnen paremmin kuin kukaan muu. Harmi vaan että palstalleni on matkaa yli 600 kilometriä.
Juha Hanni
PS. Terve Metsän pitkäaikainen toimittaja Heikki Rönkä nimesi ”Mieli puhdistuu metsässä” lehden parhaimmaksi artikkeliksi. Ymmärrän hyvin, sillä Heikki on erityisen aktiivinen metsien hoitaja.
Jaa Twitterissä
Lähetä sähköpostilla