Peltsi on hirvimies

Jahdin eteneminen, ampumistilanteen jännitys ja kaadon jälkeinen pöllähtänyt olemus välittyi aidosti ohjelmassa. Tuttu tunne.

Joulukuun Terve Metsässä (sivut 32 – 33) kyseltiin otsikossa Hirvi vai ei? Suomen merkittävin ja isoin riistaeläin jakaa tunteita, vähän katsantokannasta riippuen. Osa tykkää että liikaa on, osa taas haluaa suurta vasatuottoa ja sen myötä kasvavia saalismääriä.

Metsästyskauden jälkeen kerätään hirviseurueilta havaintoja jäljelle jääneestä hirvikannasta. Tietojen perusteella määritellään lupamäärät seuraavalle syksylle. Melkoisen tarkkaan hirvikannat tunnetaan, ainakin pienillä metsästysaluilla. Jopa huvittavan tarkasti, yksilöinä. Oman mausteen arvioihin tuo hirvien liikkuminen. Syksyllä hirvet ovat eri aluilla kuin talvella. Tämä tietysti kismittää niitä metsänomistajia, joiden taimikot päätyvät sydäntalvella hirvien suuhun ja syksyllä lihat naapuriseurueen pakastimiin.

Hirvi kuuluu Suomen luontoon ja on upea eläin. Hirvi lajina hyötyy aktiivisesta metsänhoidosta. Hirvikantoja on seurattava tarkkaan ja säännösteltävä metsästyksellä, niin kuin nykyisin tehdään. Toistuvat ja laajat hirvituhot metsissä sekä hirvikolarit ovat vakava asia. Metsästys lienee ainoa konsti säädellä hirvikantoja. Nostan hattua Peltsille ja kaikille yli sadalletuhannelle hirvimiehelle (ja -naiselle), metsästyksenne on arvokasta työtä.  Tiedän, ettei saalis tule helposti.

Juha Hanni
entinen hirvimies

JK. Terve Metsän hirvikuvan valinnasta käytiin toimituksessa keskustelua. Osa piti kuvaa liian hellyttävänä ammuttavaksi?