Minun rakas harrastukseni on käsityöt, erityisesti neulominen. Rakastan katsella laadukkaita käsitöitä ja lankoja, ja erityisesti lomilla tehdä itsekin jotain - tyypillisesti kaulahuiveja, koska ne ovat sopivan mittaisia pieniä projekteja. Nuorempana tein myös villapaitoja. Sitten työelämä ja muut harrastukset alkoivat viedä enemmän aikaa ja nykyisin tyydynkin suosiolla enintään liivien neulomiseen; hihat kun jäisivät aina kuitenkin lopulta tekemättä.
Ihanat värit ja lankatyypit saavat sormeni syyhyämään. Välillä on kuitenkin pakko jättää langat kauppaan, ettei kaikki vapaa-aika mene neulepuikkoja kilistäessä, vaan on aikaa ulkoilla ja tehdä muuta hyödyllistä. Harrastukseeni on luultavasti vaikuttanut taidokas käsitöiden tekijä äitini. Häneltä saan myös arvokkaita neuvoja. Ja äidin tekemät lukuisat erilaiset käsityöt tulevat olemaan varmasti koko elämän säilytettäviä aarteita.
Myös metsänomistamiseen liittyy usein hyvän harrastuksen mahdollisuus. Metsätiloja jopa ostetaan harrastuksen toteuttamisen paikaksi. Metsässä pidetään kuntoa yllä ja nähdään mielekkäästi työn tulokset kun omalla palstalla tehdään vaikkapa taimikonhoitotöitä, istutetaan taimia, tai poimitaan marjoja ja sieniä. Toisaalta useille metsänomistajille Stora Enson slogan "Metsänomistajan vapaapäivä" ei tarkoita metsätöiden itse tekemistä, vaan muiden mielekkäiden asioiden harrastamista. Metsä saattaa sijaitakin niin kaukana, ettei siellä ole mahdollisuutta käydä itse metsää hoitamassa. Monilla myös ns. työnteko haittaa harrastamista, eikä metsätöitä aina edes kiinnosta itse tehdä. Sitä vartenhan on metsäammattilaisiakin! Omaa roomalaista ohuen ohuesta langasta tehtyä kaulahuiviani en olisi edes osannut tehdä, mutta olen onnellinen huippukäsityötä edustavan huivin omistaja.
Onneksi niin käsitöissä kuin metsässäkin on mahdollisuus niin itse tekemiseen kuin valmiina hankkimiseen. Ainakin puunkorjuu ja konevoimaa vaativat työt, kuten maanmuokkaukset on usein järkevää teettää metsäammattilaisilla.
Rakkaita, perittyjä käsitöitä ja metsää yhdistää myös se, että niihin liittyy usein tunnesiteitä ja pitkäaikaisia perheen perinteitä. Ja jos tilan onkin itse ostanut, niin luultavasti siitä tulee myöhemmin sitten perillisten arvostama omaisuus. Monelle metsänomistus on vasta tulevaisuuden haave. Siihen asti voi vaikkapa neuloa säärystimiin metsäisiä aiheita ja kuluttajana nauttia hienoista puupohjaisista tuotteista.
Mukavia hetkiä vuonna 2012 omien harrastusten ja metsän parissa. Ja tervetuloa palveltavaksi Stora Ensoon!
Katja Turunen
Jaa Twitterissä
Lähetä sähköpostilla